- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailijan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksesta on tarkasti säädetty laissa, eikä kilpailukieltosopimuksen sisältö saa poiketa lain asettamista rajoista. Laissa on määrätty kilpailukieltosopimuksen solmimisen edellytyksistä ja sopimuksen sisällöstä, kuten sen kestosta ja sopimussakon määrästä.
Kilpailukieltosopimuksen tulee olla kirjallinen. Kilpailukieltosopimuksen solmimisen edellytykseksi on asetettu se, että kilpailukieltosopimukselle pitää olla työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Sitä ei voi siis sopia vapaasti jokaisen työntekijän kanssa. Kilpailukieltosopimuksessa sovittu liike- ja ammattisalaisuuden suoja ei myöskään saisi olla pääsääntöisesti laajempi kuin se salassapitovelvollisuus, mitä laki työntekijälle asettaa. Sisällöltään liian ankaraa kilpailukieltosopimusta voidaan sovitella.
Kilpailukieltosopimukselle on säädetty tietty enimmäiskesto. Sillä voidaan rajoittaa työntekijän oikeuksia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voi olla enintään vuoden. Kohtuullista korvausta ei ole määritelty laissa tarkemmin.
Kilpailukieltosopimuksessa voidaan sopia vahingonkorvausvelvollisuuden sijaan sopimussakosta, joka voi olla enimmillään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka. Työntekijä joutuu maksamaan sopimussakon automaattisesti, jos hän rikkoo sopimusta. Kilpailukieltosopimus ei kuitenkaan ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Näin ollen jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, ei kilpailukieltosopimus sido työntekijää. Työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus, jos työnantaja rikkoo velvoitteitaan olennaisesti. Myös tällainen työntekijän purusta johtuva työsuhteen päättyminen katsotaan työnantajasta johtuvaksi syyksi. Tällöin kilpailukieltosopimus ei siis sido työntekijää. Sen sijaan jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijän käyttäytymiseen liittyvästä syystä, kilpailukieltosopimus sitoo työntekijää.
Jos työnantaja yrittää sopia kilpailukieltosopimuksen sisällöltään laajemmaksi kuin mitä laki sallii, sopimus on mitätön lain enimmäiskeston ja sopimussakon enimmäismäärän ylittäviltä osin.
Yhteenveto
- Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailijan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa.
- Kilpailukieltosopimuksen sisältö ei saa poiketa lain asettamista rajoista.
- Kilpailukieltosopimuksen tulee olla kirjallinen, ja sen solmimiselle tulee olla erityisen painava syy.
- Kilpailukieltosopimuksessa sovittu liike- ja ammattisalaisuuden suoja ei saisi olla pääsääntöisesti laajempi, kuin se salassapitovelvollisuus, mitä laki työntekijälle asettaa.
- Sisällöltään liian ankaraa kilpailukieltosopimusta voidaan sovitella.
- Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeuksia enintään vuoden ajan.
- Kilpailukieltosopimuksessa voidaan sopia vahingonkorvausvelvollisuuden sijasta sopimussakosta.
- Sopimussakon määrä voi olla enimmiltään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka.
- Sopimussakko joudutaan maksamaan automaattisesti, jos kilpailukieltosopimusta rikotaan.
- Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä.
- Mikäli kilpailukieltosopimus on sovittu sisällöltään laajemmaksi kuin laki sallii, sopimus on mitätön lain enimmäiskeston ja sopimussakon enimmäismäärän ylittäviltä osin.
Summary in English
- An agreement of non-competition means an agreement which limits the employees right to make a new employment contract with a competing company after their previous employment has ended. It can also limit the employees right to practice in competing actions for their own gain.
- The contents of an agreement of non-competition must follow the restrictions laid out in the law.
- An agreement of non-competition must be concluded in writing, and there must be an especially substantial reason to conclude such an agreement.
- The protection of trade and commercial secrets agreed upon in the agreement of non-competition must not be broader than the confidentiality obligations laid out in the law.
- An agreement of non-competition that is too strict can be mediated.
- An agreement of non-competition can restrict the rights on an employee for a year at most.
- Instead of indemnity, liquidated damages can be agreed upon in the agreement of non-competition.
- The amount of liquidated damages can be the salary of six months of the employee before the ending of the employment contract.
- Liquidated damaged must be paid automatically in case of violation of the agreement of non-competition.
- An agreement of non-competition does not bind the employee if employment has ended due to reasons that result from the employer.
- If the terms of the agreement of non-competition are wider than are laid out in the law, the parts that exceed the law are void.
Kysymyksiä ja vastauksia
Millainen kilpailukieltosopimuksen tulee olla?
- Kilpailukieltosopimuksen tulee olla kirjallinen, ja sen solmimiselle tulee olla erittäin vahva syy. Sopimus ei kuitenkaa saa ylittää lain määräämiä rajoja. Kilpailukieltosopimus saa olla kestoltaan enintään vuoden. Tapauksissa, jossa kilpailukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, saa sakon määrä olla enintään yhtä suuri kuin työntekijän kuuden kuukauden palkka ennen työsuhteen loppumista. Jos sopimus ylittää nämä lain sallimat rajat, on sopimus ylimenneiltä osin mitätön.
Milloin kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää?
- Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi työnantajan taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. Työntekijällä on oikeus purkaa työsuhde, jos työnantaja rikkoo velvoitteitaan olennaisesti. Myös tällöin työsuhde katsotaan päättyneen työnantajasta johtuvasta syystä, eikä kilpailukieltosopimus siis sido työntekijää.
Aiheesta muualla
- Työsopimuslaki (Finlex)
- Merityösopimuslaki (Finlex)
- Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa