Minilex - Lakipuhelin

Keskinäisen testamentin vaikutus perinnönjakoon

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Keskinäisellä testamentilla yleensä tarkoitetaan joko aviopuolisoiden tai rekisteröidyn parisuhteen puolisoiden välistä testamenttia. Keskinäinen testamentti voi myös olla muiden henkilöiden välillä, esimerkiksi sisarusten völinen. Tässä artikkelissa puhutaan kuitenkin puolisoiden välisestä keskinäisestä testamentista ja sen vaikutuksesta perinnönjakoon.

Keskinäisellä testamentilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan perinnönjaon vaikutuksiin ja perintöverotukseen. Keskinäisellä testamentilla on erityistä merkitystä, jos puolisoilla tai toisella puolisolla on rintaperillisiä eli lapsia, lapsenlapsia ja muita suoraan alenevassa polvessa olevia perillisiä. Jos puolisot eivät tee testamenttia toisilleen, perinnönjaon toteutus noudattaa suoraan lain mukaan määräytyvää kaavaa. Olennaista on se, että leski ei peri lain mukaan, jos rintaperillisiä on. Testamentilla rintaperillisten lakiosan ylittävä osuus voidaan antaa perintönä puolisolle. Lakiosaa rintaperillinen saa siis vaatia keskinäisestä testamentista huolimatta.

Keskinäisen testamentin vaikutukset perinnönjakoon riippuvat siitä, onko puolisoilla avioehtosopimus vai ei. Ilman avioehtoa puolisoiden välillä toimitetaan ensin omaisuuden ositus, jonka jälkeen keskinäisen testamentin vaikutukset kohdistuvat osituksessa kuolleelle puolisolle siirtyneeseen omaisuuteen. Avioehdolla taas avio-oikeus voidaan rajata kokonaankin pois, jolloin toimitetaan omaisuuden erottelu eli kumpikin puoliso saa oman omaisuutensa. Tällöin keskinäisen testamentin vaikutukset voivat kohdistua kuolleen puolison koko omaisuuteen.

Tyypillisiä puolisoiden välisiä keskinäisiä testamentteja ovat omistusoikeustestamentit ja hallintaoikeustestamentit. Usein testamentissa on myös toissijaismääräys, eli määräys siitä, kenelle omaisuus menee lesken jälkeen. Omistusoikeustestamentilla leski saa täydet omistajan oikeudet omaisuuteen. Toissijaismääräys voi kuitenkin rajoittaa lesken oikeuttaa testamentata omaisuutta.

Jos leski saa testamentilla omistusoikeuden omaisuuteen, hänen täytyy maksaa perintöveroa. Toissijaismääräyksen mukainen perillinen joutuu lesken kuoltua myös maksamaan perintöveroa.

Hallintaoikeustestamentti tai käyttöoikeustestamentti ei siirrä omistusoikeutta puolisolle, vaan perilliset tulevat omistajiksi. Tällaista testamenttia voidaan käyttää verosuunnitteluun. Leski ei maksa perintöveroa hallintaoikeudestaan. Perillisten on omistajina perintävero kuitenkin maksettava, vaikka he eivät saisi omaisuutta omaan käyttöönsä. Perillisten perintövero pienenee lesken hallintaoikeutta vastaavasti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]