Minilex - Lakipuhelin

Keskinäinen testamentti tiedoksianto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Keskinäinen testamentti on useimmiten aviopuolisoiden välillä tehty testamentti, jolla he antavat toistensa hyväksi rajoitetun omistusoikeuden, joka sisältää toissijaismääräyksen omaisuuteen liittyen. Keskinäinen testamentti on kuitenkin mahdollinen keiden tahansa henkilöiden välillä sukulaisuussuhteesta ja myöskin henkilöiden määrästä riippumatta.

Keskinäiseen testamenttiin sovelletaan yleisesti testamentteja koskevia oikeussääntöjä myös tiedoksiannon osalta. Kun testamentin tekijä on kuollut, testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille. Tiedoksianto toteutetaan joko haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti, ja perillisille on samalla annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Jos testamentti on tehty suullisesti, perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentin todistajien kuulustelusta laaditusta tuomioistuimen pöytäkirjasta, tai muu kirjallinen selvitys testamentin sisällöstä.

Jos testamentin tekijän perillisenä on leski, eikä testamentin tekijältä ole siis jäänyt rintaperillisiä, testamentti on annettava tiedoksi myös niille testamentin tekijän toissijaisille perillisille, joilla tiedoksi antamisen hetkellä on lähinnä oikeus periä testamentin tekijä, eli hänen vanhemmilleen, sisaruksilleen tai näiden jälkeläisille. Jollei testamentin tekijältä ole jäänyt perillisiä, testamentti on annettava tiedoksi valtiokonttorille. Jos testamentin saajia on useita, kuten keskinäisen testamentin tilanteissa on mahdollista, yhden saajan toimittama tiedoksianto perillisille on pätevä myös muiden saajien osalta.

Testamentin tiedoksiannolla on tärkeä merkitys perillisen moiteoikeuden kannalta. Mikäli perillinen tahtoo moittia keskinäistä testamenttia sillä perusteella, ettei testamentin tekijällä ollut siihen kelpoisuutta tai hänet oli pakotettu sen tekemiseen, taikka testamentin muotovirheen perusteella, perillisen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista tiedon. Perillinen voi menettää moiteoikeutensa, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muutoin todistettavasti luopunut moiteoikeudestaan. Mikäli aviopuolisot ovat tehneet keskinäisen testamentin toistensa hyväksi on tavallista, että rintaperillisiä eli lapsia pyydetään hyväksymään testamentti jo puolisoiden eläessä.

Sen, jonka hyväksi keskinäinen testamentti on laadittu, tulee siis hoitaa tiedoksianto testamentin tekijän perillisille. Rintaperillisten kannalta tiedoksianto on tärkeää, jotta nämä voivat halutessaan vaatia lakiosaansa. Lakimieheltä voi kysyä lisätietoja keskinäisen testamentin laatimisesta ja tiedoksi antamisesta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]