- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tietosuojaa pyritään kehittämään kunkin alan omilla käytännesäännöillä. Käytännesäännöt ovat yksityiskohtaisia ja selventäviä kuvauksia siitä, kuinka henkilötietoja tulee käsitellä kullakin alalla. Alan rekisterinpitäjien edustajat laativat ne. Esimerkiksi vakuutusalalla ja luottolaitoksilla on laajat ja perusteelliset käytännesäännöt. Myös Suomen sukututkimusseura on laatinut käytännesäännöt. Niissä käydään kansantajuisesti läpi, mitä laki alalla edellyttää: mitkä ovat henkilötietoja, mitä tietoja saa ja ei saa kerätä, mitä huolellisuus tarkoittaa sekä milloin tietoja saa luovuttaa tai julkaista?
Henkilötietojen suojasta toki säädetään Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja kansallisessa tietosuojalaissa, mutta lait ovat väistämättä yleisluonteisia ja ylimalkaisia. Jos laissa yritettäisiin käydä läpi kaikki tilanteet, joita eri aloilla saattaa esiintyä, siitä tulisi pitkä kuin nälkävuosi. Tarvitaan lakia yksityiskohtaisempia alakohtaisia sääntöjä, jotta ihmiset todella ymmärtäisivät, kuinka henkilötietoja tulee käsitellä. Monissa maissa on tätä varten paikallisia tietosuojaviranomaisia. Suomessa tällaisia ei kuitenkaan ole, mikä korostaa käytännesääntöjen merkitystä.
Tietosuoja-asetus asettaa unionin jäsenvaltioille, valvontaviranomaisille, tietosuojaneuvostolle sekä komissiolle velvollisuuden edistää käytännesääntöjen laatimista. Rekisterinpitäjien edustajat voivat asetuksen nojalla laatia, muuttaa tai laajentaa käytännesääntöjä. Edustajan tulee toimittaa laatimansa, muuttamansa tai laajentamansa käytännesääntöjen luonnos tietosuojavaltuutetulle. Jos luonnos vastaa lainsäädäntöä, voidaan se hyväksyä ja julkaista käytännesäännöiksi. Näin käytännesäännöstä tulee virallinen. Käytännesäännöt voidaan tietyin edellytyksin hyväksyä myös koko unionia yleisesti sitoviksi.
Asetuksessa on listattu esimerkkejä siitä, mistä asioista käytännesääntöjä voidaan laatia. Näitä ovat muun muassa henkilötietojen kerääminen, rekisteröidyn oikeuksien käyttäminen ja henkilötietojen siirto kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille. Lista ei kuitenkaan ole tyhjentävä – käytännesääntöjä voidaan laatia myös muihin tietosuojakysymyksiin liittyen.
Rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden tulee noudattaa heitä koskevia, hyväksyttyjä käytännesääntöjä. Käytännesääntöihin on myös sisällytettävä sellaiset mekanismit, jotka mahdollistavat niiden noudattamisen valvonnan. Käytännesääntöjen seuranta voidaan uskoa tietyin edellytyksin erilliselle seurantaelimelle. Viranomaisten tai julkishallinnon elinten henkilötietojen käsittelyn valvomiseksi ei voida kuitenkaan tällaista elintä perustaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että käytännesäännöt eivät ole mitään lakeja, eikä niiden tulkinnasta poikkeaminen ole rangaistavaa.
Euroopan tietosuojaneuvosto on hyväksynyt käytännesääntöjä koskevan ohjeistuksen vuonna 2019. Ohje auttaa valmistelemaan, hyväksymään ja julkaisemaan käytännesääntöjä kansallisella ja EU:n tasolla. Tällä hetkellä ohjeen englanninkielisen version löytää tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta.
Käytännesäännöillä konkretisoidaan tietosuojaperiaatteita ja rekisteröityjen oikeuksia. Niissä kerrotaan lain sääntöjä, annetaan esimerkkejä ja esitetään ohjeita siitä, miten tulisi toimia tulkinnanvaraisessa tilanteessa. Näin kehitetään aiempaa parempia, ihmisen oikeudet huomioivia sääntöjä ja toimintamalleja.
Käytännesääntöjä ei aina laadita pätevästi. Toisinaan niissä on esitetty suorastaan lainvastaisia käsityksiä. Niihin kannattaakin suhtautua terveen kriittisesti etenkin, jos niitä ei ole hyväksytty. Yleensä voi kuitenkin olettaa, että säännöt ovat pätevät. Jos epäilee, onko jokin käytännesääntöjen kohta asianmukainen, voi tiedustella asiaa tietosuojavaltuutetulta tai asiaan perehtyneeltä lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa