Minilex - Lakipuhelin

Hyvityksen myöntäminen avoliiton päättymisen jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avopuolisoiden varallisuus on pääsäännön mukaan erillistä. Omaisuus kuuluu siis sille puolisolle, joka omistaa sen, ellei sitä omisteta yhteisesti. Jos avoliitto päättyy, toimitetaan yhteisen omaisuuden osalta omaisuuden ositus ja erillisen omaisuuden osalta omaisuuden erottelu. Täydellinen omaisuuden erillisyys voi kuitenkin johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen tilanteissa, joissa omaisuutta on avoliiton aikana hankittu ainoastaan toisen puolison nimiin. Omaisuutta eroteltaessa juuri nimiperiaate (eli omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin se on hankittu) on ratkaiseva, elleivät puolisot muuta osoita. Lopputulos voi johtaa kohtuuttomuuteen. Kohtuuttoman lopputuloksen estämiseksi avopuolisolla on oikeus saada omaisuuden erottelussa hyvitystä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Huomioitavaa on, että laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei koske kaikkia avoliittoja. Kyseisessä laissa juuri säädellään hyvityksen mahdollisuudesta erotilanteessa ja laki soveltuu esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avoparilla on yhteinen lapsi. 

Avopuoliso on oikeutettu hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toisen avopuolison kannalta. Yhteistalouden hyväksi annettu panos voi olla esimerkiksi työ yhteisen talouden tai toisen puolison omistaman omaisuuden hyväksi, varjojen käyttäminen yhteiseen talouteen tai varojen sijoittaminen toisen avopuolison omistamaan omaisuuteen. Viimeksi mainittu tilanne voisi olla sellainen, jossa avopuoliso on osittain rahoittanut asunnon, jonka lainhuuto on merkitty yksin toisen avopuolison nimiin.

Hyvitys ei ole kuitenkaan keino tasata avopuolisoiden omistussuhteita. Yksinomaan se, että toinen avopuoliso on varakkaampi, ei oikeuta hyvitykseen. Toisen puolison on oltava toiminut yhteisen talouden hyväksi siten, että työn hyöty on ollut vähäistä suurempaa. Hyvitystä voidaan myöntää myös silloin, kun puolisoiden antamat panokset yhteistalouden hyväksi ovat olleet epätasapainossa. Toinen avopuoliso on voinut panoksellaan edistää hyvinkin paljon enemmän yhteistä taloutta kuin toinen. Käytännössä tällainen panos voi olla lasten kotihoito tilanteessa, jossa avopuolisoiden yhteinen koti ja muu merkittävä omaisuus on merkitty toisen avopuolison nimiin.

Hyvityksen myöntäminen edellyttää tietoa avopuolisoiden omistuksista ennen avoliittoa sekä sen päättyessä. Vakavana puutteena on kuitenkin se, ettei avopuolisoilla ole oikeutta hankkia tietoja toisen varallisuudesta. Tätä oikeutta ei ole myöskään pesänjakajalla. Ongelma voitaneen ratkaista oikeudenkäynnissä siten, että toiselle osapuolelle asetetaan näyttövelvollisuus omaisuudesta. Neuvottelu puolestaan onnistuu asiantuntevan lakimiehen avustuksella.

Pesänjakajan ratkaisua voidaan hakea kolmen vuoden kuluessa avoliiton päättymisestä taikka siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen. Pesänjakajan määräämistä arvioimaan hyvityksen edellytyksiä ja tarvittaessa siten sen määrää haetaan tuomioistuimelta.

Lakimiehemme avustavat riitatilanteiden ratkaisussa sekä sovinnollisen lopputuloksen saavuttamisessa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]