Minilex - Lakipuhelin

Hyvän tavan vastaisuus oikeustoimissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Hyvän tavan vastaisuutta ei ole nimenomaisesti säännelty yleissäännöksella Suomen lainsäädännössä, mutta useissa erityislaeissa on soveltamisalaltaan rajoitettua sääntelyä, joka osaltaan pyrkii sääntelemään sitä, mikä on hyvän tavan vastaista. Hyvän tavan vastaisten oikeustoimien katsominen lähtökohtaisesti pätemättömiksi kuitenkin vaikuttaa yleisenä periaatteena oikeudessamme ilman nimenomaista lainsäädäntöäkin. Tämä johtuu siitä, että hyvän tavan vastaista toimintaa pidetään yleisesti sellaisena käyttäytymisenä, joka halutaan torjua. Se, mikä on katsottava hyvän tavan vastaiseksi erilaisissa tilanteissa, on osaltaan täsmentynyt ja jätetty täsmentymään oikeuskäytännössä.

Yleisesti hyvän tavan vastaisiksi katsottuja oikeustoimia

Yleinen lähtökohta on, että oikeustoimet, jotka velvoittaisivat niiden tekijät tekemään rikoksen, ovat hyvän tavan vastaisia. Yleisesti hyvän tavan vastaisiksi on myös katsottu oikeustoimet, joiden voidaan katsoa olevan ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Lisäksi yleisesti katsotaan, että hyvän tavan vastaisia ovat oikeustoimet, joiden perusteella oikeustoimen tekijä sitoutuu luopumaan oikeuksistaan, joista ei voi pätevästi luopua. Tällaisia oikeuksia ovat esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet. Kukaan ei voi pätevästi esimerkiksi sitoutua siihen, että ei vaihda uskontoa tai mene ikinä naimisiin. On kuitenkin hyvä huomata, että tästäkin lähtökohdasta voidaan poiketa esimerkiksi ilmaisuvapautta rajoittavalla salassapitosopimuksella, ja myös esimerkiksi elinkeinovapautta rajoittavat kilpailukieltosopimukset ovat mahdollisia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että oikeustoimen tekijä voi luopua kyseisistä oikeuksistaan ainoastaan rajoitetuksi ajaksi ja perustellusta syystä, tai muuten oikeustoimi ei ole pätevä.

Hyvän tavan vastaisuus lainsäädännössä

Lainsäädännössämme on yleissääntelyä oikeustoimien tekemisestä. Oikeustoimet, jotka on tehty käyttäen hyväksi toisen pulaa, kevytmielisyyttä tai oikeustoimen tekijästä riippuvaista asemaa ja näin otettu tai edustettu itselle aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä on annettu tai myönnetty tai mitään vastiketta ei myöskään ole määrätty suoritettavaksi, on säädetty pätemättömäksi. Tämä tunnetaan myös kiskontana, joka olisi myös ilman nimenomaista säännöstä katsottava hyvän tavan vastaiseksi. Vastaavasti oikeustoimea, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, ei saa saattaa voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen. Myös tämä linkittyy vahvasti hyvän tavan vastaisuuteen yleisenä periaatteena oikeudessamme. Myös pakon käyttäminen katsotaan hyvän tavan vastaiseksi; oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu käyttämällä väkivaltaista pitelemistä tai henkeen ja terveyteen kohdistuvaa uhkausta, ei lähtökohtaisesti sido pakotettua. 

Moniin eri oikeudenaloihin sisältyy myös omaa erityissääntelyään koskien hyvän tavan vastaisuutta. Tämä sääntely on pitkälti yleissääntelyä koskien tiettyä oikeudenalaa ja tällöin hyvän tavan vastaisuuden tarkempi määrittely on jätetty pitkälti lainsoveltajan eli esimerkiksi tuomioistuimen harkinnan varaan. Yhteistä tälle sääntelylle on, että usein hyvän tavan vastaiseksi katsotaan ainakin yleisesti sellainen oikeustoimi, joka on "ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa".

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]