- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Alaikäisen lakimääräinen edunvalvoja on pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Yleensä huoltaja on lapsen vanhempi. Edunvalvojat tekevät tai hyväksyvät tärkeimmät oikeustoimet lapsen puolesta ja edustavat lasta.
Alaikäisen edunvalvojista ei normaalitilanteessa ole tarpeen tehdä erillistä päätöstä, vaan tehtävä seuraa suoraan laista. Jos lapsen vanhemmat ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, molemmista tulee automaattisesti huoltajia. Jos lapsi ei synny avioliitossa, huoltajaksi tulee lähtökohtaisesti vain äiti. Jos lapsen toinen vanhempi on tunnustanut vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää, tulee myös hänestä lapsen huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan. Vanhemmat voivat myös halutessaan sopia yhteishuoltajuudesta, ja kunnan sosiaalilautakunnan tulee vahvistaa sopimus. Avio- tai avoeron jälkeen vanhemmat ovat toisinaan erimielisiä lapsen huoltajuudesta. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin päättää, uskotaanko lapsen huolto toiselle vai molemmille vanhemmille.
Mikäli lapsen isä ja äiti ovat molemmat lapsen huoltajia, heidän tulee yhdessä huolehtia edunvalvojille kuuluvista tehtävistä. Yhdessä huolehtiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että molemmat esimerkiksi edustavat lasta kaikissa varallisuusoikeudellisissa oikeustoimissa. Jos toinen vanhemmista ei ole asianmukaisesti edustettuna, on oikeustoimi pätemätön. Toisaalta kumpikin voi yksinkin tehdä toimen, joka koituu lapsen eduksi. Samoin toimen voi tehdä yksin, jos toinen edunvalvoja ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voi osallistua päätöksen tekemiseen. Huoltajien täytyy kuitenkin aina päättää yhdessä asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Suoraan laista seuraa, että edunvalvoja ei voi olla vajaavaltainen. Jos siis lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen syntyessä, hänestä tulee edunvalvoja vasta, kun täyttää 18 vuotta.
Huoltaja voi vapautua edunvalvojan asemasta käräjäoikeuden päätöksellä, jos hän osoittautuu kykenemättömäksi tai sopimattomaksi valvomaan alaikäisen etua. Vapautus voi perustua edunvalvojan omaan pyyntöön, jos siihen on erityinen syy.
Jos alaikäinen henkilö on edunvalvojan kuoleman tai muun syyn vuoksi ilman edunvalvojaa, tuomioistuimen on määrättävä hänelle edunvalvoja. Määräystä ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos yhteishuollossa olevan alaikäisen lapsen huoltajista toinen kuolee. Tällöin eloonjäänyt vanhempi jatkaa yksin lapsen huoltajana ja edunvalvojana. Edunvalvoja määrätään myös, jos aiempi edunvalvoja on tilapäisesti kyvytön tehtävään sairauden tai esteellisyyden vuoksi. Määrättävän edunvalvojan tulee olla sopiva sekä kyllin etevä ja kokenut.
Esteellisyydestä on kyse silloin, kun lapsen etu ja vanhemman intressit ovat ristiriidassa keskenään. Edunvalvoja määrätään myös tilanteessa, jossa testamentilla on annettu alaikäiselle lapselle omaisuutta ja siinä on määrätty, ettei tämän huoltaja saa vallita tätä omaisuutta.
Intressiristiriita voi syntyä muissakin kuin taloudellisissa asioissa. Lapsen ottaminen huostaan ei vaikuta lakimääräisen huoltajan asemaan lapsen edunvalvojana. Huostaanotosta huolimatta lapsen edunvalvojalla on esimerkiksi oikeus nostaa varoja lapsen pankkitililtä ja käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta koskevissa asioissa. Sosiaalilautakunnalla on oikeus panna vireille edunvalvojan määräämistä koskeva asia, jos sijaisedunvalvojan määrääminen on tarpeellista lapsen edun turvaamiseksi, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja puolueettomasti valvo lapsen etua.
Huoltajuus voi perustua vanhempien avioliittoon, vanhemmuuden vahvistamiseen, sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, siten kuin laissa säädetään. Edunvalvojan asema taas voi perustua huoltajuuteen tai tuomioistuimen päätökseen. Edunvalvojien tulee päätöksillään ajaa lapsen etua. Laissa on kuitenkin varauduttu myös tilanteisiin, joissa edut ovat ristiriidassa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa