- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hätävarjelussa on kyse oikeushyvän suojelemisesta siihen kohdistuvaa oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Oikeushyvällä tarkoitetaan esimerkiksi omaa tai toisen henkeä, terveyttä tai omaisuutta. Laissa ei ole rajattu hätävarjeluteolla suojeltavia oikeushyviä, vaan mitä tahansa oikeushyvää voi suojella hätävarjelun keinoin. Käytännössä yleisin tilanne lienee se, kun puolustaudutaan fyysistä väkivaltaa vastaan: aamuyön tunneilla nakkikioskilla tehty lyönti toista jonossa olevaa kohtaan on oikeudeton hyökkäys, jota vastaan hyökkäyksen kohde puolustautuu hätävarjelun keinoin torjumalla hyökkäyksen ja pitelemällä hyökkääjää hallintaotteessa poliisien tuloon asti.
Hätävarjelu on vastuuvapautusperuste. Jos hätävarjeluna tehtävä teko tehtäisiin ilman, että sillä puolustauduttaisiin oikeudetonta hyökkäystä vastaan, kyseessä olisi yleensä lievä pahoinpitely tai pahoinpitely.
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hätävarjelussa on siten tarkasteltava, mitä on pidettävä aloitettuna tai välittömästi uhkaavana hyökkäyksenä ja mitä tarpeellisena ja puolustettavana puolustustekona.
Aloitettu tai välittömästi uhkaava hyökkäys
Puolustusteko hätävarjeluna on sallittu aloitettua tai välittömästi uhkaavaa hyökkäystä vastaan. Aloitettu hyökkäys tarkoittaa hyökkäystä, jota on aloitettu jo tekemään. Esimerkiksi nyrkin ”lataaminen” lyöntiä varten on aloitettu hyökkäys. Suojeltu oikeushyvä, eli terveys ja fyysinen koskemattomuus, on tällöin välittömässä vaarassa. Välittömästi uhkaava hyökkäys puolestaan voi esimerkiksi olla uhkaus tulevasta hyökkäyksestä, kun on pääteltävissä, että uhkaus ollaan myös panemassa toimeen.
Liian aikaisin tai myöhään ei siis voi toimia hätävarjeluoikeuden nojalla. Puolustautumista ei saa aloittaa, ennen kuin hyökkäys on alkanut tai välittömästi uhkaava, eikä puolustautumista saa liioin jatkaa, jos oikeudeton hyökkäys on jo päättynyt.
Puolustusteon tarpeellisuus
Puolustusteon on oltava tarpeellinen, jotta kyse voi olla hätävarjelusta. Hätävarjeluoikeus jatkuu niin kauan, kuin oikeudeton hyökkäys jatkuu. Kun hyökkäys on loppunut, ei puolustautuja enää voi oikeuttaa fyysisiä puolustustekojaan hätävarjeluun tukeutuen. Esimerkiksi jos puolustautuja saa hyökkääjän lopettamaan oikeudettoman hyökkäyksen painamalla tämän maahan, puolustautuja ei saa enää ”opetukseksi” lyödä hyökkääjää, vaan syyllistyy näin tehdessään pahoinpitelyyn. Tarpeellinen puolustusteko on teko, joka saa oikeudettoman hyökkäyksen päättymään ja suojeltavaan oikeushyvään kohdistuvan vaaran loppumaan.
Puolustusteon puolustettavuus
Tarpeellisuuden lisäksi toinen puolustusteon kriteeri on puolustettavuus. Toisin sanoen, puolustusteko ei saa olla ylimitoitettu verrattuna hyökkäykseen tai oikeushyvään kohdistuvaan vaaraan. ”Omenavarasta ei saa ampua” on monille tuttu esimerkki: suojeltava oikeushyvä (omena) ei ole niin arvokas, että oikeudetonta hyökkäystä (näpistys) vastaan saisi puolustautua ampumalla tekijä. Voidaan puhua ”lievimmän keinon periaatteesta” arvioitaessa puolustusteon puolustettavuutta.
Puolustettavuutta arvioitaessa otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Hyökkäyksen laatu ja voimakkuus viittaavat siihen, kuinka voimakas ja vaarallinen oikeudeton hyökkäys on. Merkitystä on sillä, hyökkääkö tekijä paljain nyrkein vai esimerkiksi teräaseella. Puolustautujan ja hyökkääjän henkilöllä on olennainen merkitys hätävarjeluoikeutta mietittäessä: fyysisesti vahvemman henkilön hyökkäystä vastaan voi heikompi puolustautuja käyttää suurempaa voimaa, kuin päinvastaisessa tilanteessa. Myös sillä on merkitystä, onko hyökkääjä täysi-ikäinen henkilö vai lapsi. Muina olosuhteina voidaan esimerkiksi mainita tilanteen ja hyökkäyksen yllätyksellisyys, vuorokaudenaika, paikka ja hyökkääjien määrä.
Hätävarjeluteolla puolustetaan siis oikeushyvää oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Puolustusteon on oltava tarpeellinen ja puolustettava. Olennaista on arviointi puolustettavan oikeushyvän ja hätävarjeluteolla uhratun oikeushyvän välillä. Hätävarjelu on keino ennen kaikkea yksilön perusoikeuksien, lähinnä fyysisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin, suojaamiseksi oikeudettomia hyökkäyksiä vastaan.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Oikeudetonta hyökkäystä vastaan saa puolustautua tarpeellisin ja puolustettavin fyysisin voimakeinoin syyllistymättä pahoinpitelyyn
- Hätävarjeluteolla voidaan puolustaa mitä tahansa suojattua oikeushyvää, vaikka hätävarjelu on keino ennen kaikkea yksilön perusoikeuksien, kuten fyysisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin, suojaamiseksi oikeudettomia hyökkäyksiä vastaan
Varoitukset
- Hätävarjeluoikeus päättyy, kun oikeudeton hyökkäys loppuu
- Hätävarjelussa on muistettava lievimmän keinoin periaate. Muussa tapauksessa puolustautuja voi syyllistyä esimerkiksi hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn tai pahoinpitelyyn
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa