Kun rintaperilliselle annetaan lahja, katsotaan se lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Tätä kutsutaan ennakkoperintöolettamaksi. Perillisen saama ennakkoperintö pienentää hänen myöhemmin saamansa perinnön määrää. Jos lahjan antaja haluaa, ettei rintaperilliselle annettua lahjaa katsota ennakkoperinnöksi, tulee tästä ottaa määräys lahjakirjaan. Ennakkoperinnöstä joudutaan lahjan saantihetkellä maksamaan lahjaveroa ja myöhemmin perinnönjaon yhteydessä perintöveroa. Perintöverosta voidaan tuolloin kuitenkin vähentää aiemmin maksettu lahjavero.

Mikä on ennakkoperintö?

Ennakkoperintö on sellainen lahja, minkä perittävä on antanut eläessään. Ennakkoperintö otetaan huomioon lopullisessa perinnönjaossa. Ennakkoperintö vähentää ennakkoperinnön saaneen perillisen osuutta perinnönjaossa. Ennakkoperinnön tarkoituksena on saattaa perilliset mahdollisimman tasapuoliseen asemaan. Ajatellaan, että on oikeudenmukaista, että kaikki rintaperilliset saavat lopulta saman verran perintöä vanhemmiltaan. Perinnönjaossa niin ikään tasataan tilit. Sellaiset lapset, jotka ovat vanhempien eläessä saaneet paljon ennakkoperintöä, saavat vanhempien kuoltua pienemmän osuuden perinnöstä.

Ennakkoperintö arvostetaan siihen arvoon, mikä sillä oli, kun saaja sen vastaanotti, ellei erityisistä asianhaaroista muuta johdu. On kuitenkin huomattava, että suinkaan kaikkia lahjoja, jotka rintaperillinen on perittävältä saanut, ei katsota välttämättä ennakkoperinnöiksi. Tavanomaisia lahjoja, joiden arvo ei ole epäsuhdassa antajansa oloihin, ei yleensä katsota ennakkoperinnöiksi. Myöskään tavanomaisia lasten koulutuksesta taikka elatuksesta aiheutuvia kustannuksia ei katsota ennakkoperinnöksi. Jos lahjoja ei katsota ennakkoperinnöksi, ei niitä oteta myöskään perinnönjaossa huomioon.

Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset. Jos perittävä on esimerkiksi myynyt lapselleen omaisuuttaan alihintaan, katsotaan tämä ennakkoperinnöksi. Jos kauppahinta on yli 75 % omaisuuden käyvästä arvosta, ei kauppaa katsota alihintaiseksi. 

Sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ei vähennetä lapsen perinnöstä. Kuitenkin silloin, kun lapsen koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset, voidaan niitä vähentää lapsen perinnöstä. Vähennyksen määrän tulee olla olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

Perittävä voi myös määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen menneet erityiset kustannukset on vähennettävä perillisen perinnöstä. Tällaista määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisi perillisen lakiosaa. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle.

Ennakkoperintöolettama

Kun rintaperilliselle annetaan lahja, koskee tätä ennakkoperintöolettama. Ennakkoperintöolettaman mukaan rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä, jollei lahjan antaja ole muuta määrännyt tai jollei olosuhteista voida muuta olettaa. Rintaperillisiä ovat perinnön jättäjän lapset ja lapsenlapset. Rintaperilliseen rinnastetaan myös ottolapset ja heidän lapsensa. Myöhemmin perinnönjaossa ennakkoperinnöt lisätään jäämistöön ennen perintöosuuksien laskemista ja rintaperillisen perintöosasta vähennetään hänen perittävältä saamansa ennakkoperinnöt.

Jos perittävä haluaa, ettei hänen rintaperilliselleen antama lahja ole ennakkoperintöä, tulee tästä ottaa määräys lahjakirjaan. Tätä määräystä on kuitenkin mahdollista myöhemmin muuttaa. Korkeimmassa oikeudessa käsiteltiin tapausta, jossa perittävä oli lahjakirjassa määrännyt, ettei perillisen saamaa kiinteistön lahjaa ollut vähennettävä saajan perintöosuudesta perittävän kuoleman jälkeen. Myöhemmin perittävä oli kuitenkin tehnyt testamentin, jossa oli todennut, että perillinen oli saanut lakiosansa edellä mainitun lahjan saannin kautta. Korkein oikeus katsoi, että perittävä oli saanut muuttaa lahjakirjan määräystä myöhemmin tekemällään testamentilla. Näin ollen lahjana saatu kiinteistö katsottiin ennakkoperinnöksi (KKO 1996:30).

Ennakkoperintöolettama ei koske sellaisia lahjoja, joita perillinen on antanut muille kuin rintaperillisille. Tästä syystä muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja katsotaan ennakkoperinnöksi vain, jos lahja on annettaessa määritelty ennakkoperinnöksi tai olosuhteista voidaan olettaa näin tarkoitetun. 

Ennakkoperinnön huomioimisen tarkoituksena on tasata varallisuudenjakoa perillisten välillä. Mikäli jollekin rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä enemmän kuin hänen perintöosansa on, ei hän ole kuitenkaan velvollinen palauttamaan ylimenevää osaa pesään. Jos kuitenkin katsotaan, että rintaperillisen saama lahja on suosiolahja, tulee se lisätä laskennallisesti jäämistöön. Jos ennakkoperinnön saanut on kuollut ennen perittävää, tulee ennakko vähennettäväksi hänen jälkeläistensä perintöosista.

Lahja vai ennakkoperintö?

Kun rintaperillisille annettaan lahja, katsotaan se lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Kyse on edellä mainitusta ennakkoperintöolettamasta. 

Rintaperilliselle annettua lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, jos: 

• perittävä on antanut kaikille lapsilleen samanarvoisen lahjan.
• perittävä on antanut lahjan ainoalle lapselleen.
• lahjanantaja on määrännyt, ettei kyseessä ole ennakkoperintö.
• lahja on olosuhteisiin nähden tavanomainen.

Lahja katsotaan tavanomaiseksi silloin, kun sen arvo ei ole epäsuhteessa lahjan antajan oloihin nähden. Varakkaampi lahjanantaja voi siis antaa tavanomaisena lahjana arvokkaamman lahjan kuin vähemmän varakas henkilö. Jos rintaperilliselle annettua lahjaa ei haluta katsottavan ennakkoperinnöksi, tulee siitä ottaa maininta lahjakirjaan. 

Ennakkoperinnön antamisen ajankohta

Ennakkoperintö voidaan antaa jo vuosia ennen perittävän kuolemaa. Ennakkoperintöä koskee myös ns. kolmen vuoden sääntö. Jos perittävä on antanut tavanomaisiakin lahjoja kolmen vuoden aikana ennen kuolemaansa, katsotaan nämä ennakkoperinnöksi. Tällöin lahjan arvo lisätään lahjan saajan perintöosuuteen. Maksettavaksi tuleva perintövero määräytyy tuon koko summan perusteella. Maksettavasta perintöverosta kuitenkin vähennetään aiemmin maksettu lahjavero. Vaikka lahjavero olisi ollut perintöveroa suurempi, ei näiden erotusta korvata veronmaksajalle takaisin.

Ennakkoperinnön vaikutukset

Kun ennakkoperinnön antaja kuolee, on perinnönjaon aika. Perinnönjaossa ennakkoperinnöt vähennetään ennakkoperinnön saaneiden perinnöstä. Näin ollen ennakkoperinnön saaja saa perinnönjaossa muita vähemmän omaisuutta.

Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, vähennetään sen arvo ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Jos koko arvoa ei voida vähentää tästä osuudesta, vähennetään loppuosa toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä. Avio-oikeuden alainen omaisuus on sellaista omaisuutta, johon toisella puolisolla on oikeus. Avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi avioehtosopimuksella.

Sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet isälle tai äidille lapsen elättämisestä, kasvattamisesta ja kouluttamisesta, ei vähennetä lapsen perinnöstä. Kuitenkin silloin, kun lapsen koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset, voidaan niitä vähentää lapsen perinnöstä. Vähennyksen määrän tulee olla olosuhteisiin nähden kohtuullinen. 

Perittävä voi myös määrätä, että rintaperillisen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen menneet erityiset kustannukset on vähennettävä perillisen perinnöstä. Tällaista määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittaisi perillisen lakiosaa. Määräystä kuitenkin noudatetaan vain silloin, kun vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi. Lakiosa on se osuus perinnöstä, johon rintaperillisellä on oikeus esimerkiksi testamentista huolimatta. Jos lapsia on yksi, on hänen lakiosansa ½ koko perinnöstä. Puolet omaisuudestaan perittävä on voinut testamentata toisaalle.

Ennakkoperinnön arvoksi katsotaan pääsääntöisesti se arvo, mikä lahjalla lahjan antohetkellä oli. Korkeimman oikeuden mukaan tästä pääsäännöstä ei ole ollut tarvetta poiketa esimerkiksi silloin, kun perittävä ei ollut ilmaissut muunlaista tahtoaan, eikä muutoinkaan ollut aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen (KKO 2010:27).

Jos perillisen perintöosa on pienempi kuin hänen saamansa ennakkoperintö, ei hänen tarvitse korvata ylimennyttä osaa. Perillinen voi joutua korvamaan ylimenneen osan vain, jos perittävä on näin määrännyt ennakkoa antaessaan. 

Jos ennakkoperintöä saanut rintaperillinen kuolee ennen perittävää, vähennetään ennakkoperintö hänen jälkeläistensä perintöosista. 

Lakiosan täydennys

Joskus tilanne voi kuitenkin olla se, että perittävä on antanut niin suuria ennakkoperintöjä, etteivät rintaperilliset saa perinnönjaossa lakiosaansa vastaavaa määrää. Tällöin ennakkoperinnön saanut voi joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta, jos kaikki lakiosaan oikeutetut eivät muutoin saa lakiosiaan. 

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa kuolinpesällä on jaettavia varoja 2 000 euroa ja rintaperillisiä on kaksi. Toinen rintaperillisistä on saanut ennakkoperintönä 10 000 euron lahjoituksen. Jäämistön laskennalliseksi arvoksi katsotaan tuolloin 12 000 euroa.

Rintaperillisen lakiosa on puolet hänen perintöosastaan. Näin ollen molemmat rintaperilliset ovat oikeutettuja lakiosana ¼ osaan koko perinnöstä eli 3 000 euroon. Toinen rintaperillisistä on saanut lakiosansa jo ennakkoperinnön kautta. Sen sijaan kuolinpesän varat eivät riitä korvaamaan toisen perillisen lakiosaa eli 3 000 euroa. Tästä syystä ennakkoperinnön saanut perillinen on velvollinen korvaamaan toiselle perilliselle lakiosan täydennyksenä 1 000 euroa. Ennakkoperinnön saanut joutuu siis korvaamaan lakiosaperilliselle lakiosantäydennyksenä sen määrän, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan. Jos ennakkoperinnön saanut on rintaperillinen, on hänellä itselläänkin oikeus lakiosaan. Tällöin hän saa pitää sen, mikä hänen lakiosaansa varten vaaditaan. Jos ennakkoperinnön saaja on hukannut saamaansa ennakkoperintöä, tulee hänen suorittaa lakiosan täydennystä vain jäljelle jääneen omaisuuden arvosta. 

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella vuoden kuluessa siitä, kun rintaperillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta ja suosiolahjasta. Kanne on kuitenkin nostettava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta. 

Lahjan ja ennakkoperinnön vaikutus verotukseen

Ennakkoperintö katsotaan lahjaksi ja tästä syystä ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa. Lahjaveron määrä kasvaa lahjan arvon kasvaessa. Ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, kun kolmen vuoden aikana annettujen ennakkoperintöjen tai lahjojen arvo on enintään 4999 euroa. Ennakkoperintöä voi siis antaa verovapaasti kolmen vuoden välein enintään 4999 euron edestä. Kun ennakkoperintö tai lahja on verovapaa, ei siitä tarvitse maksaa lahjaveroa. Lahjavero maksetaan heti lahjan saatua, ei vasta lahjanantajan kuoltua. 

Ennakkoperintö vaikuttaa lahjanantajan perinnönjakoon. Kun perinnönjako suoritetaan, lisätään ennakkoperinnön arvo kuolinpesän varoihin. Tämä summa jaetaan tasan kaikille perillisille ja näistä osuuksista määrätään perilliselle maksettavaksi tuleva perintövero. Koska perintöverotus on progressiivista, kasvaa perintöveron määrä sitä mukaa, kun perittävän omaisuuden arvo kasvaa. Tästä syystä ennakkoperintö voi nostaa perintöveroa. Jos rintaperilliselle annettuun lahjakirjaan on otettu maininta siitä, ettei kyse ole ennakkoperinnöstä, ei aiemmin annettu lahja vaikuta perintöverotuksen määrään.

Ennakkoperintöä saaneen perintöverosta vähennetään kuitenkin ennakkoperinnöstä aiemmin maksettu lahjavero. Ennakkoperinnöstä voidaan siis joutua maksamaan veroa ensin lahjansaantihetkellä (lahjavero) ja myöhemmin perittävän kuoltua (perintövero).

Perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos perittävää omaisuutta on vähän. Esimerkiksi lasten ei tarvitse maksaa perintöveroa silloin, kun perittävä omaisuus on alle 20 000 euron arvoista. Vaikka perintöveroa ei jouduttaisi maksamaan, ei aiemmin maksettuja lahjaveroja kuitenkaan palauteta takaisin. Jos ennakkoperinnön arvoa ei voida kokonaisuudessaan vähentää saajan perintöosasta, tulee vähennyksen olla niin suuri kuin mahdollista. 

Lahja- ja perintöveron määrää riippuu sekä lahjan tai ennakon arvosta, sekä lahjan saajan ja antajan välisestä suhteesta. Rintaperilliset kuuluvat lahja- ja perintöveron suhteen 1. veroluokkaan, johon kuuluvat lähimmät sukulaiset. 1. veroluokkaan kuuluvien tulee maksaa pienempää veroprosenttia, kuin 2. veroluokkaan kuuluvien. 2. veroluokkaan kuuluvat muut kuin lähimmät sukulaiset. 1. veroluokkaan kuuluvan tulee maksaa lahjaveroa 5000 euroa ja sitä arvokkaammasta lahjasta. Perintöveroa 1. veroluokkaan kuuluvan tulee maksaa silloin, kun perinnön arvo on 20 000 euroa tai enemmän. Lahja- ja perintövero ovat progressiivisia, eli veroprosentti kasvaa verotettavan arvon kasvaessa. 

Yhteenveto

• Ennakkoperintöolettaman mukaan,  kun rintaperilliselle annetaan lahja, se katsotaan lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi, ellei toisin määrätä.
• Ennakkoperinnöstä joudutaan lahjan saantihetkellä maksamaan lahjaveroa ja myöhemmin perinnönjaon yhteydessä perintöveroa. Tällöin perintöverosta voidaan kuitenkin vähentää aiemmin maksettu lahjavero.
• Ennakkoperintö on epätavanomainen lahja, minkä perittävä on antanut eläessään.
• Ennakkoperinnöksi katsotaan myös lahjanluonteiset luovutukset, kuten esimerkiksi  omaisuuden alihintaan myyminen rintaperilliselle.
• Tavanomaisia vanhemmille lapsista aiheutuvia kustannuksia, muun muassa elatus-, koulutus-, ja kasvatuskustannukset, ei lähtökohtaisesti katsota ennakkoperinnöksi, ellei  kustannukset ole epätavanomaisia perheen varoihin nähden ja siitä ole erikseen määräystä testamentissa.
• Perinnönjättäjän rintaperillisiä ovat hänen lapset ja lapsenlapset. Myös mahdolliset ottolapset ja heidän lapsensa ovat rintaperillisiä.
• Ennakkoperintöä saaneelle perillisille tulee perittävän jälkeen jaettavasta omaisuudesta pienempi osuus, sillä hänen katsotaan aiemmin jo saaneen osan omaisuudesta perinnönjättäjältä. 
• Jos perittävä haluaa, että hänen antama lahja rintaperilliselleen ei ole ennakkoperintöä,  tarvitaan tästä määräys lahjakirjaan.
• Koska ennakkoperintöolettama ei koske muita kuin rintaperillisiä, tarvitaan heidän kohdalla siitä erikseen määritelmä esimerkiksi lahjakirjassa.
• Jos ennakkoperintöä on annettu niin paljon, etteivät kaikki rintaperilliset saa lakiosiaan, voi ennakkoperintöä saanut joutua korvaamaan osan saamastaan lahjasta.

Summary in English

• According to the presumption of preheritance, when a gift is given to a descendant, it is essentially always considered preheritance, unless otherwise is ordered in for example the will or the deed of gift.
• You have to pay gift tax on preheritance at the time of receiving the gift and inheritance tax later on when the inheritance is distributed. In this case, however, the previously paid gift tax can be deducted from the inheritance tax.
• Preheritance is an unusual gift that the inheritor gave during his lifetime.
• Donations in the nature of gifts, such as selling property at a lower price to a descendant, are also considered preheritance.
• Usual costs incurred by parents for children, such as maintenance, education, and upbringing costs, are normally not considered advance inheritance, unless the costs are unusual in relation to the family's assets and there is a separate provision for this in the will.
• The testator's descendants are his children and grandchildren. Potential adopted children and their children are also descendants.
• The heir who received a preheritance will have a smaller share of the property distributed after the inheritor, because they are considered to have already received part of the property from the deceased.
• If the testator wishes that the gift he gives to his descendant is not considered preheritance, a provision for this is needed in the gift deed.
• Since the presumption of preheritance does not apply to anyone other than the descendants, a separate provision is needed for them in, for example, a gift deed.
• If so much preheritance has been given that not all descendants receive their legal shares, the recipient of preheritance may have to compensate part of the gift they received.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Voiko ennakkoperintöä antaa muille kuin rintaperillisille? 

Kyllä, ennakkoperintöä voi antaa myös muille kuin rintaperillisille. Ennakkoperintöolettama koskee kuitenkin vain rintaperillisiä. Rintaperillisille annettu lahja siis katsotaan lähtökohtaisesti aina ennakkoperinnöksi. Kun ennakkoperintöä halutaan antaa muulle, kuin rintaperilliselle, tulee tästä ottaa maininta lahjakirjaan. Jos siis haluat antaa ennakkoperintöä muulle kuin rintaperilliselle, tulee lahjakirjassa erikseen mainita, että kyseessä on ennakkoperintö.

2. Vanhempani ovat maksaneet koulutukseni, onko se ennakkoperintöä? 

Lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi ei katsota sellaista omaisuutta, joka on mennyt lapsen elatukseen, kasvatukseen tai koulutukseen. Oletus siis on, että vanhempien maksama koulutus ei ole ennakkoperintöä. Koulutuksen kustantaminen voidaan kuitenkin katsoa ennakkoperinnöksi, jos koulutukseen on laitettu perheen oloihin nähden huomattavat kustannukset. Tällöin osa kustannuksista voidaan vähentää lapsen myöhemmin saamasta perinnöstä. Perinnöstä voidaan vähentää kuitenkin vain olosuhteisiin nähden kohtuullinen summa. Mikäli perhe siis on hyvin varakas, voi perhe kustantaa lapselleen arvokkaankin koulutuksen ilman, että sitä katsottaisiin ennakkoperinnöksi. Kun köyhempi perhe maksaa lapsen koulutuksen, voi edullisempikin koulutus muodostua lopulta ennakkoperinnöksi, joka otetaan perinnönjaossa huomioon. Perittävä on myös voinut määrätä, että rintaperillisen koulutukseen menneet erityiset kustannukset tulee vähentää perillisen perinnöstä. Tällaista perittävän antamaa määräystä on noudatettava, vaikka se rajoittasi rintaperillisen lakiosaa. Määräystä ei kuitenkaan noudateta silloin, jos vähennys katsotaan olosuhteisiin nähden kohtuuttomaksi.

3. Milloin rintaperilliselle annettavaa lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi?

Rintaperilliselle annettua lahjaa ei katsota ennakkoperinnöksi, jos lahjan antaja on määrännyt, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Maininta lahjan luonteesta tulee ottaa lahjakirjaan. Ennakkoperinnöksi ei katsota myöskään olosuhteisiin nähden tavanomaista lahjaa. Lahjan tavanomaisuuteen vaikuttaa suurelta osin lahjan antajan varallisuus. Varakkaampi lahjan antaja antaa todennäköisesti arvokkaampia lahjoja kuin köyhempi henkilö. Rintaperilliselle annettua lahjaa ei myöskään katsota ennakkoperinnöksi silloin, kun lahja annetaan perittävän ainoalle lapselle tai kun perittävä antaa kaikille lapsilleen saman arvoisen lahjan.

4. Miten voin antaa rintaperilliselle ennakkoperintöä ilman verotusta? 

Rintaperillinen joutuu maksamaan ennakkoperinnöstä lahjaveroa ihan kuten muutkin lahjan saajat. Jos ennakkoperintöä halutaan antaa siten, ettei lahjan saaja joudu maksamaan saamastaan ennakosta veroa, tulee ennakkoperintö jakaa pienempiin osuuksiin. Toiselle henkilölle voidaan nimittäin lahjoittaa kolmen vuoden aikana enintään 4999 euron edestä omaisuutta verovapaasti. Tällöin lahjansaaja ei siis joudu maksamaan lahjasta lahjaveroa. Jos kolmen vuoden aikana annetaan toiselle henkilölle lahjoja 5000 euroa tai sitä enemmän, tulee lahjan saajan maksaa saamastaan lahjasta lahjaveroa. Rintaperilliset kuuluvat lahja- ja perintöverotuksessa 1. veroluokkaan. Näin ollen he joutuvat maksamaan saamastaan lahjasta tai perinnöstä vähemmän veroa kuin esimerkiksi kaukaiset sukulaiset. Lahja- ja perintöverotus on progressiivista, eli veron määrä kasvaa, kun verotettavan omaisuuden arvo kasvaa. Rintaperillisten ei tarvitse maksaa perinnöstä veroa, jos perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Jos rintaperillinen on saanut ennakkoperintöä ja maksanut tästä lahjaveroa, vähennetään maksettu lahjavero myöhemmin maksettavaksi tulevasta perintöverosta. Ennakkoperinnön arvo voi kuitenkin kasvattaa maksettavan perintöveron määrää, koska perintöveron määrä on sitä suurempi, mitä suurempi on perittävä omaisuus.

5. Haluaisin antaa yhdelle lapsistani suuremman ennakkoperinnön kuin muille, miten tämä vaikuttaa heidän perintöosuuksiinsa? 

Jos annat kaikille lapsillesi saman arvoisen ennakkoperinnön, ei tätä katsota ennakkoperinnöksi. Jos kuitenkin haluat antaa yhdelle lapsistasi enemmän ennakkoperintöä kuin muille, huomioidaan tämä kuolemasi jälkeen perinnönjaossa. Lapsi, joka on sinun eläessäsi saanut muita lapsia enemmän ennakkoperintöä, saa perinnönjaossa muita pienemmän perinnön. Tämän lapsen katsotaan saaneen jo eläessään osan perinnöstään. Jos lapsi on esimerkiksi tällä hetkellä sellaisessa elämäntilanteessa, että hän tarvitsee muita enemmän rahaa, voi suuremman ennakkoperinnön antaminen olla hyvinkin perustelua.