- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Mikäli osakeyhtiöllä on määräysvalta toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yhtiössä tai säätiössä, on osakeyhtiö emoyhtiö ja määräysvallassa oleva yhtiö tytäryhtiö. Määräysvallalla tarkoitetaan ensinnäkin tilannetta, jossa emoyhtiöllä on enemmistö kohdeyhtiön osakkeista, osuuksista tai muista yhtiökokouksen päätöksessä äänienemmistöön johtavista oikeuksista. Toisaalta riittävää on myös, että yhtiöllä on oikeus nimittää enemmistö hallituksen tai muun päätöksentekoelimen jäsenistä, jotka sitten voivat käyttää kohdeyhtiön päätöksenteossa kuvattua enemmistön päätöksentekoon perustuvaa valtaa. Toisin sanoen konsernisuhde muodostuisi myös ilman, että emoyhtiö omistaisi kohdeyhtiön ainuttakaan osaketta, jos yhtiöiden välillä muuten on sovittu esimerkiksi järjestelystä, jossa emoyhtiöllä on oikeus esimerkiksi velan myöntämiseen liittyvänä ehtona valita kohdeyhtiön hallituksen enemmistö.
Emoyhtiö ja tytäryhtiö yhdessä muodostavat siis konsernin. Kirjanpitolain lähtökohtana on emoyrityksen velvollisuus laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Velvollisuutta tähän ei kuitenkaan ole, jos konsernin toiminta on ollut niin pienimuotoista, että se alittaa kirjanpitolaissa säädetyt raja-arvot. Nämä raja-arvot kuuluvat seuraavasti. Liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton tulee olla alle 7300000e, taseen loppusumman tulee olla alle 3650000e ja palveluksessa tulee olla keskimäärin vähemmän kuin 50 henkilöä. Jos yhtiön toiminta sisältyy näihin pienen kirjanpitovelvollisen kriteereihin, ei sillä ole myöskään velvollisuutta konsernitilinpäätökseen.
Velvollisuutta konsernitilinpäätöksen laatimiseen ei myöskään tietyissä tapauksissa ole niin sanotun "välikonsernin" kohdalla. Välikonsernilla tarkoitetaan tilannetta, jossa emoyhtiö on samalla jonkin toisen yhtiön tytäryhtiö, eli emo yhtiö ei itsessään olekaan ketjun pää. Tämä edellyttää ensinnäkin sitä, että Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisella yrityksellä on emoyrityksessä vähintään yhdeksän kymmenesosan omistusosuus ja emoyrityksen muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa laatimatta jättämiseen. Tällöin emoyrityksen ja sen tytäryritysten tilinpäätökset tulee kuitenkin yhdistellä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisen yrityksen konsernitilinpäätökseen, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla.
Osakeyhtiölain mukaan emoyhtiön on aina laadittava konsernitilinpäätös, mikäli se jakaa varoja osakkeenomistajille tai on julkinen osakeyhtiö. Julkisella osakeyhtiöllä tarkoitetaan sellaista yhtiötä, joka on rekisteröity julkisena osakeyhtiönä ja toimii siis arvopapereiden kaupan kohteena pörssissä, eli on ns. pörssiin listattu yhtiö. Tällaisten yhtiöiden kirjanpidolliset velvollisuudet ovat jo säännömukaisesti tiukemmat kuin yksityisten osakeyhtiöiden vastaavat.
On kuitenkin huomioitava, että vaikka kirjanpitolaki jättää tiettyjä poikkeuksia esimerkiksi pienille osakeyhtiöille ja välikonserneille, niin osakeyhtiölaki vaatii konsernitilinpäätöstä näistä helpotuksista huolimatta. Osakeyhtiölain mukaan konsernitilinpäätös on laadittava aina, jos emoyhtiö on julkinen osakeyhtiö tai sellainen yksityinen osakeyhtiö, joka jakaa varoja osakkeenomistajille. Toisin sanoen, jos yhtiö jakaa osinkoa tai varojaan muilla tavoin, on se aina osakeyhtiölain mukaan velvollinen laatimaan toiminnastaan konsernitilinpäätöksen. Tällöin osakkeenomistajien emoyhtiössä on luonnollisesti noudatettava tiukempia lain säädöksiä ja laadittava joka tapauksessa siis osakeyhtiölain vaatimukset täyttävä konsernitilinpäätös, vaikka siihen ei kirjanpitolain mukaan olisikaan tarvetta. Myös osakeyhtiölain vaatimusten perusteella laadittavaan konsernitilinpäätökseen tulee kuitenkin noudattaa kirjanpitolain vaatimuksia konsernitilinpäätöksen muotoa ja sisältöä koskien. Lisätietoja konsernitilinpäätöksestä saat lakipuhelimeen soittamalla.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa