- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Edunvalvonnassa valvotaan niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät vajaavaltaisuuden, sairauden, poissaolon tai muun vastaavan syyn vuoksi voi itse huolehtia taloudellisista asioistaan. Kun väestö ikääntyy ja erilaiset muistisairaudet yleistyvät, edunvalvonnan tarve kasvaa tulevaisuudessa. Siksi alan keskeiset oikeussäännöt on syytä tuntea.
Alan keskeinen säädös on laki holhoustoimesta. Ennenhän edunvalvontaa kutsuttiin holhoukseksi; nykyään tätä nimitystä ei suositella, koska se antaa toiminnasta yksilöä alistavan kuvan. Samasta syystä nykyään puhutaan päämiehestä eikä holhokista. Edunvalvonnan ei ole tarkoitus olla holhoavaa, vaan sen tulee kunnioittaa yksilön oikeuksia ja persoonaa. Silloinkin kun yksilön ymmärrys on heikentynyt, hänen oikeuksiaan tulee rajoittaa vain sen verran, kuin on välttämätöntä.
Laissa holhoustoimesta määritellään ensinnäkin alan keskeiset käsitteet. Sen mukaan esimerkiksi vajaavaltainen on alaikäinen henkilö tai vajaavaltaiseksi julistettu täysi-ikäinen. Sekä alaikäisten että täysi-ikäisten edunvalvonnasta säädetäänkin samassa laissa, vaikka käytännössä heidän edunvalvontansa on melko erilaista. Kannattaa huomata, että edunvalvonnassa on paljon myös täysi-ikäisiä, joita ei kuitenkaan ole julistettu vajaavaltaisiksi. On hyvin tavallista määrätä esimerkiksi päämiehelle edunvalvoja, mutta antaa hänen pysyä täysivaltaisena.
Laissa holhoustoimesta säädetään muun ohessa milloin henkilölle määrätään edunvalvoja ja milloin hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan. Lisäksi säädetään melko tarkasti edunvalvojan valtuuksista, tehtävistä ja rajoitteista. Edunvalvojahan voi olla joko päämiehen läheinen tai oikeusaputoimiston niin kutsuttu yleinen edunvalvoja, mutta laki on sama molemmille. Koska edunvalvontaan liittyy väärinkäytösten vaara, edunvalvojan valtaa rajoitetaan säätämällä kielloista, esteellisyydestä ja tiettyjen tointen luvanvaraisuudesta.
Lisäksi laissa holhoustoimesta säädetään muun muassa holhousviranomaisesta eli Digi- ja väestötietovirastosta, joka valvoo edunvalvojien toimintaa. Laissa säädetään myös holhousasioiden rekisteristä sekä edunvalvonta-asioiden käsittelystä tuomioistuimissa. Edunvalvonta rajoittaa yksilön vapauksia ja oikeuksia niin, että päätöksenteko kuuluu yleensä tuomioistuimille.
Myös muissa laeissa säädetään edunvalvonnasta. Esimerkiksi laki edunvalvontavaltuutuksesta antaa mahdollisuuden suunnitella omaa edunvalvontaansa vanhuuden varalle. Edunvalvontavaltuutus on tarkoin muotoedellyksin säännelty dokumentti, ja pätevän valtuutuksen laatimisen varmistamiseksi on tarkoin noudatettava tätä lakia.
Vajaavaltaisten nuorten kannalta olennainen laki on esimerkiksi laki nuorista työntekijöistä. Laki sääntelee nuorien työntekijöiden velvollisuudet ja oikeudet, jotka poikkeavat täysi-ikäisten vastaavista huomattavasti.
Vinkit
Varoitukset
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.