- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilöllä, joka on vajaavaltainen tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu, tulee olla edunvalvoja. Esimerkiksi kaikki alaikäiset ovat vajaavaltaisia ja tarvitsevat edunvalvojan. Edunvalvoja hoitaa henkilön puolesta tämän asioita ja toimii tämän edun mukaisesti. Lain mukaan alaikäisen edunvalvojana toimii hänen huoltajansa. Vanhemmat ovat siis lähtökohtaisesti lastensa edunvalvojia syntymästä täysi-ikäisyyteen.
Edunvalvoja tarvitsee sijaisen, jos hänellä on eturistiriita päämiehensä kanssa. Tällainen tilanne syntyy kuolinpesässä, jonka osakkaita ovat sekä päämies että hänen edunvalvojansa. Näin voi käydä, kun kuolinpesän osakkaana on lapsi tai kun täysi-ikäisen osakkaan edunvalvojana toimii tämän lähiomainen. Perunkirjoituksessa vanhempi voi vielä edustaa lastaan, mutta perinnönjaossa hänen tilalleen täytyy saada edunvalvojan sijainen, jos sekä lapsi että vanhempi ovat saman kuolinpesän osakkaita. Sijaisena voi toimia periaatteessa kuka tahansa täysi-ikäinen, jolla ei ole eturistiriitaa päämiehen kanssa. Sijainen ei saa olla millään tavalla osallisena perinnönjaossa eikä saada siitä suoraa tai välillistä hyötyä. Lisäksi sijaisen on oltava lain määrittelemällä tavalla tehtävään sopiva. Sopivuudesta päättää maistraatti.
Perinnönjakoa varten tarvittavaa sijaista haetaan maistraatilta, joka on asiasta päättävä viranomainen. Edunvalvoja voi itsekin ehdottaa sijaisekseen sopivaa henkilöä, mutta lopullisen päätöksen asiasta tekee maistraatti. Sijaista kannattaa hakea heti, kun perinnönjakoa aletaan suunnitella. Asian käsittely voi maistraatista riippuen kestää useita viikkoja, eikä perinnönjakoon voida ryhtyä ennen sijaisen määräämistä.
Edunvalvojan sijainen voi edustaa perinnönjaossa useampaa kuin yhtä päämiestä, jos näillä ei ole keskenään eturistiriitaa. Sama sijainen voi siis edustaa saman perheen kaikkia lapsia, jos lapset ovat tulevassa perinnönjaossa samanarvoisessa asemassa ja ovat saamassa yhtä suuret osuudet. Perinnönjakoon tarvitaan kuitenkin aina Digi -ja väestötietoviraston (entisen maistraatin) lupa. Edunvalvojan sijaisen tehtävä on valvoa perinnönjaossa päämiehensä tai päämiestensä etua, ja kun perinnönjakosopimus on tehty, toimittaa se Digi -ja väestötietoviraston hyväksyttäväksi. Digi -ja väestötietoviraston on vielä hyväksyttävä perinnönjakosopimus, ennen kuin jako voidaan toteuttaa.
Vanhempi voi toimia lapsensa tai muu omainen sukulaisensa edunvalvojana perinnönjaossa, jos edunvalvoja ja päämies eivät ole saman kuolinpesän osakkaita ja jos edunvalvoja ei saa perinnönjaossa välillistäkään hyötyä. Sijaista ei siis aina tarvita, vaikka lähiomainen toimisi edunvalvojana. Sijaista ei tarvita myöskään silloin, jos pesänjakaja hoitaa perinnönjaon. Ilman pesänjakajaa perinnönjakoon tarvitaan kuitenkin aina Digi -ja väestötietoviraston lupa. Perinnönjakoon liittyvät yksityiskohdat on hyvä varmistaa asiaan perehtyneeltä lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa