- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliitto ei automaattisesti takaa oikeutta kuolleen puolison jättämään perintöön. Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, eli lapsia tai näiden jälkeläisiä, voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Lähtökohtaisesti leski saa kuitenkin hallita jäämistöä jakamattomana, mutta jos jakovaatimus tehdään, on ositus suoritettava. Osituksessa puolisoiden koko yhteenlaskettu omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset saavat toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat ja velat jaetaan siis puolisoiden kesken tasan. Jos jokin omaisuus on suljettu avioehtosopimuksella avio-oikeuden ulkopuolelle, ei tällaista omaisuutta oteta huomioon, eikä leskellä myöskään ole oikeutta periä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Enemmän omistavan puolison tulee maksaa toiselle puolisolle tasinkoa niin paljon, että puolisoiden omaisuudet ovat yhtä suuret. Jos kuolleen puolison omaisuus on suurempi, on leskellä oikeus tasinkoon. Jos kuitenkin leskellä on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, ei lesken tarvitse luovuttaa kuolleen puolison perillisille tasinkoa eli hän saa pitää koko oman omaisuutensa. Lisäksi, jos kuolinpesän osakkaat vaativat kuolinpesän omaisuuden jakamista, on leskellä oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteinen koti asuntoirtaimistoineen, jollei leskellä ole muuta kodiksi soveltuvaa asuntoa. Asunto ja irtaimisto eivät välttämättä siirry lesken omistukseen, vaan hän saa niihin käyttöoikeuden.
Jos taas kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, leski perii vainajan omaisuuden, ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan jollekin toiselle. Puoliso voi siis testamentata omaisuutensa jollekkin muulle kuin aviopuolisolleen. Jos leski perii kuolleen puolisonsa, omaisuutta ei tässä vaiheessa erotella lesken ja vainajan omaisuuteen. Vasta kun leski kuolee, on ensiksi kuolleen puolison perillisillä (esimerkiksi vanhemmilla ja sisaruksilla) oikeus saada perintönä puolet lesken jäämistöstä. Leski ei voi esimerkiksi testamentilla määrätä siitä omaisuudesta, joka kuuluu ensiksi kuolleen puolison perillisille ja näin heikentää heidän asemaansa.
Perintöasioihin liittyvissä kysymyksissä tavoitat lakimiehemme lakipuhelimestamme.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Leskellä on lähtökohtaisesti oikeus hallita jäämistöä jakamattomana, ellei esimerkiksi rintaperillisten jakovaatimuksesta muuta johdu.
-Jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä, leski perii kuolleen puolison omaisuuden, ellei puoliso ole eläessään testamentannut omaisuuttaan jollekkin muulle.
-Leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon tai muuhun kodiksi sopivaan asuntoon, jos hän ei itse omista kodiksi sopivaa asuntoa.
-Lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa omaisuuden osituksessa kuolleen puolison rintaperillisille.
Varoitukset
-Jos leski perii aviopuolisonsa, hän ei voi testamentilla määrätä tästä puolison jäämistöön kuuluneesta omaisuudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa