- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asuntokaupassa myyjän ja ostajan välille syntyy sopimus asuinhuoneistoon oikeuttavien asunto-osakkeiden kaupasta. Ostaja sitoutuu asuntokaupan tekemiseen yleensä jo tekemällään tarjouksella ja myyjä puolestaan hyväksymällä ostajan tekemän tarjouksen. Mikäli toinen osapuoli haluaa tämän jälkeen irtautua sopimuksesta, joutuu hän maksamaan toiselle osapuolelle yleensä etukäteen sovitun käsirahan tai nykyisin yleisemmin käytetyn sopimussakon eli vakiokorvauksen.
Vakiokorvausehdon mukaisesti tarjouksen tekijä tai sen hyväksyjä joutuu maksamaan toiselle osapuolelle sopimussakon eli etukäteen määritetyn rahamäärän, jos hän irtautuu syntyneestä sopimuksesta. Kyse ei ole etukäteen maksettavasta vakuudesta eli käsirahasta vaan sanktionluonteisesta maksusta, joka tulee maksettavaksi vasta mahdollisessa sopimusrikkomustilanteessa. Sopimussakko voi tulla kumman tahansa sopimusta rikkoneen osapuolen maksettavaksi.
Vakiokorvaus ei edellytä minkäänlaista näyttöä vahingosta. Sopimuksesta irtautuva osapuoli on velvollinen maksamaan sovitun korvauksen, vaikka toiselle osapuolelle ei edes olisi syntynyt mitään vahinkoa. Jo pelkästään sopimuksesta vetäytyminen synnyttää vakiokorvaukseen oikeuttavan sopimusrikkomuksen. Sopimusta rikkova osapuoli ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan myöskään vakiokorvausta suurempaa rahamäärää, vaikka toiselle aiheutuneet vahingot ylittäisivät sovitun rahasumman.
Jos esimerkiksi tarjouksen tehnyt ostaja alkaa katua asuntokauppaa eikä halua tehdä sitä jostain myyjästä riippumattomasta syystä, on hän velvollinen maksamaan myyjälle sovitun vakiokorvauksen. Vastaavasti, jos myyjä haluaa irtautua sopimuksesta hyväksyttyään ostajan tarjouksen ja sen mukaiset kaupan ehdot, joutuu hän maksamaan ostajalle sovitun vakiokorvauksen, kun tilanne on syntynyt ostajasta riippumattomasta syystä.
Sopimussakkona maksettava vakiokorvaus voi olla enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta. Sitä ei voida ylittää, vaikka tarjouksessa olisi määritelty suurempi korvaus. Yksityishenkilöiden välisessä asuntokaupassa on kuitenkin mahdollista sopia etukäteen myös vakiokorvauksen sijasta maksettavista todellisten vahinkojen korvaamisesta. Vakiokorvausehdon käyttäminen on nykyisin hyvin yleistä asuntokaupassa ja se on myös vähentänyt aiemmin enemmän käytössä ollutta käsirahan maksamista.
Yhteenveto
- Jos jompikumpi asuntokaupan osapuolista haluaa irtautua asuntokaupasta tarjouksen ja siihen annetun vastauksen jälkeen, hänen pitää yleensä maksaa käsiraha tai vakiokorvaus.
- Vakiokorvauksen perusteella sopimuksesta irtautuva osapuoli joutuu maksamaan toiselle osapuolelle etukäteen määritellyn rahamäärän, eli sopimussakon.
- Vakiokorvaus tulee maksettavaksi vasta sopimusrikkomustilanteessa, eikä se edellytä sitä, että toiselle osapuolelle olisi aiheutunut vahinkoa.
- Vakiokorvauksen maksuvelvollisuus syntyy sopimuksesta vetäytymisellä, ja sen määrä pysyy sovittuna vahingosta huolimatta.
- Vakiokorvaus voi olla suuruudeltaan enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.
- Yksityishenkilöiden välisessä asuntokaupassa on mahdollista sopia etukäteen vakiokorvauksen sijasta todellisten vahinkojen korvaamisesta.
Summary in English
- If one of the parties to the housing transaction wants to exit the housing transaction after the offer and the answer to it, he or she usually has to pay a down payment or a standard remuneration.
- On the basis of the standard remuneration, the party exiting the contract has to pay the other party a predetermined amount of money, i.e. a contractual penalty.
- Standard compensation is payable only in the event of a breach of contract and does not require that the other party has suffered damage.
- The obligation to pay the standard compensation arises by withdrawing from the contract, and its amount remains agreed despite the damage.
- The standard remuneration may not exceed four per cent of the offered purchase price.
- In a housing transaction between private persons, it is possible to agree in advance on compensation for actual damage instead of standard remuneration.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten vakiokorvaus eroaa käsirahasta?
Vaikka kummankin määrä saa olla enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta, vakiokorvaus ei ole etukäteen maksettava vakuus kuten käsiraha on. Vakiokorvauksessa on kyse sanktioluonteisesta maksusta, joka tulee maksettavaksi vasta sopimusrikkomustilanteessa.
2. Milloin myyjä on velvollinen maksamaan vakiokorvauksen?
Myyjä joutuu maksamaan vakiokorvauksen ostajalle silloin, kun myyjä kieltäytyy tekemästä kauppaa ennalta sovituin ehdoin tarjouksen tekijästä riippumattomasta syystä.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa