- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asianosaisen joutuminen konkurssiin oikeudenkäynnin aikana vaikuttaa asianosaisen oikeuteen käydä oikeutta omissa nimissään. Asianosainen menettää tällöin tämän oikeuden eli asialegitimaation. Eräissä tapauksissa asianosaisella on kuitenkin edelleen mahdollisuus jatkaa oikeudenkäyntiä. Asianosaisen asemalla kantajana tai vastaajana konkurssiin joutuessaan on myös merkitystä oikeudenkäynnin kohteena olevan kannevaatimuksen kannalta. Konkurssi voi myös raueta oikeudenkäynnin aikana.
Asianosaisen joutuminen konkurssiin oikeudenkäynnin aikana tarkoittaa sitä, että asianosainen ei voi käydä oikeutta omissa nimissään sellaisista oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat konkurssipesän varallisuuteen. Asianosainen muuttuu konkurssin myötä konkurssivelalliseksi ja hänelle kuulunut oikeus käydä oikeutta omissa nimissään siirtyy konkurssipesälle. Asianosainen siis menettää asialegitimaation. Konkurssipesästä ei kuitenkaan automaattisesti tule asianosaista konkurssivelallisen tilalle, vaan konkurssipesän tulee nimenomaisesti ilmoittaa jatkavansa oikeudenkäyntiä omissa nimissään. Konkurssivelallisella on silti tällöinkin oikeus jatkaa oikeudenkäyntiä itsenäisenä väliintulijana.
Konkurssipesä voi ilmoittaa, että se ei halua jatkaa oikeudenkäyntiä omissa nimissään. Tällöin sen katsotaan luopuvan oikeudestaan tulla oikeudenkäyntiin konkurssivelallisen tilalle. Konkurssivelallinen ei silloin menetä asialegitimaatiotaan, vaan hän voi jatkaa oikeudenkäyntiä normaalisti omissa nimissään. Mikäli konkurssivelallinen on kantajana ja voittaa jutun, kuuluu hänen saamansa voitto tai hyöty pääsääntöisesti kuitenkin konkurssipesään.
Asianosainen voi joutua konkurssiin oikeudenkäynnin aikana joko jutun kantajana vai vastaajana. Tällä on erityistä merkitystä silloin, kun konkurssipesä ilmoittaa jatkavansa oikeudenkäyntiä omissa nimissään. Mikäli asianosainen on ollut kantajana konkurssiin joutuessaan, tulee konkurssipesä velallisen tilalle normaalisti jatkamaan oikeudenkäyntiä ja tuomio annetaan konkurssipesän nimissä. Asia ei ole yhtä yksinkertainen, mikäli asianosainen on ollut vastaajana konkurssiin joutuessaan. Tällöin mahdollisuus antaa tuomio konkurssipesää vastaan riippuu siitä, onko oikeudenkäynnin kohteena oleva rahasaatava valvottava konkurssissa. Eräät rahasaatavat on siis valvottava ja tarkistettava konkurssissa ennen kuin henkilö voi saada jako-osuutena rahavaroja konkurssipesän varallisuudesta. Mikäli rahasaatavaa ei voida valvoa konkurssissa, voidaan tuomio antaa pesää vastaan. Konkurssipesän on siis maksettava tuomiossa määrätty saatava sitä vaatineelle. Jos saaminen sen sijaan on valvottava konkurssissa, ei sitä tällöin voida tuomita konkurssipesän maksettavaksi. Saatava on siis tällöin valvottava konkurssissa, jolloin henkilö voi saada jako-osuuden konkurssipesän varallisuudesta.
Selvitysvastuu asianosaisen joutumisesta konkurssiin oikeudenkäynnin aikana kuuluu pääsääntöisesti konkurssipesän pesänhoitajalle ja tuomioistuimelle. Pesänhoitajan on selvitettävä velallisen konkurssiin asettamisen jälkeen esimerkiksi velalliselta tai tämän työntekijöiltä, onko velallisella vireillä olevia oikeudenkäyntejä. Velallisen on kuitenkin myötävaikutettava siihen, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Tuomioistuimen puolestaan kuuluu myös ilmoittaa konkurssipesälle oikeudenkäynnistä ja annettava tälle mahdollisuus oikeudenkäynnin jatkamiseen velallisen tilalla. On kuitenkin syytä huomata, että jos velallisen konkurssi ei tule tuomioistuimen tietoon oikeudenkäynnin aikana ja tuomio annetaan velallisen nimissä, on konkurssipesällä oikeus hakea tuomioon muutosta. Tällöin tuomio annetaan konkurssipesän nimissä. Mikäli tuomio on saanut lainvoiman, on tuomio tällöin kuitenkin konkurssipesää sitova.
Konkurssi voi toisinaan myös raueta oikeudenkäynnin aikana. Tällöin kaikki konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat pääsääntöisesti välittömästi siitä, kun tuomioistuin on antanut päätöksen konkurssin raukeamisesta. Konkurssipesän nimissä käytyä oikeudenkäyntiä jatketaan konkurssivelallisen nimissä.
Asianosaisen joutuminen konkurssiin oikeudenkäynnin aikana vaikuttaa huomattavasti hänen asemaansa oikeudenkäynnissä. Mikäli konkurssivelallinen haluaa jatkaa oikeudenkäyntiä, on tällöin syytä erottaa toisistaan hänen mahdollisuutensa jatkaa oikeudenkäyntiä itsenäisenä väliintulijana ja toisaalta taas mahdollisuus oikeudenkäynnin jatkamiseen hänen omissa nimissään. Konkurssivelallisen on hyvä olla perillä myös oikeudenkäynnin jatkamisesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista ja siitä, millaisia hyötyjä mahdollinen oikeudenkäynti toisi konkurssivelalliselle. Konkurssiin joutunut asianosainen voi turvautua ammattilaisen apuun selvittäessään omia oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan konkurssivelallisena.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa