- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lähtökohtaisesti osakkeenomistaja saa ostamalla omistusoikeuden osakkeeseen kaksi merkittävää oikeutta osakeyhtiössä. Ensimmäinen näistä oikeuksista on oikeus osinkoon sitä jaettaessa. Osinko on osuus yrityksen tuotosta, joka päätetään jakaa osakkeenomistajille. Toinen merkittävä oikeus on äänioikeus. Osake oikeuttaa lähtökohtaisesti osallistumaan päätöksentekoon yhtiökokouksessa äänestämällä. Osakkeen omistuksesta lähtökohtaisesti seuraavaa oikeutta äänivallan käyttöön yhtiön asioista päätettäessä voidaan kuitenkin rajoittaa yhtiöjärjestykseen otettavin määräyksin. Tätä tarkoitusta varten onkin syntynyt käsite nimeltä äänivallaton osake.
Äänivallaton on osake, jolla ei ole äänioikeutta mistään yhtiön asiasta päätettäessä. Toisin sanoen äänivallaton osake vastaa parhaimmillaankin lähinnä sijoitusta yhtiöön tai vaikkapa kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen nostamaa osuutta. Äänivallattomien osakkeiden määrä osakeyhtiössä on rajoitettu, eikä ole mahdollista että yhtiön kaikki osakkeet sovittaisiin äänivallattomiksi osakkeiksi. Tämä johtuu siitä luonnollisesti, että jonkun on tehtävä päätökset ja mikäli päätöksentekovalta olisi harvojen osakkeenomistajien käsissä suurimman osan osakkeenomistajista omistaessa vain äänivallattomia osakkeita, muodostuisi riski päätösvaltaa käyttävien osakkeenomistajien oman edun tavoittelusta liian suureksi. Kuitenkin kaikki muut järjestelyt lukuun ottamatta kaikkien osakkeiden äänivallattomuutta ovat mahdollisia, joskaan eivät välttämättä aina liiketaloudellisesti perusteltuja tai oikeudenmukaisia.
Osakeyhtiön osakkeista ainakin yhden tulee olla äänivaltainen. Osakkeen sopiminen äänivallattomaksi ei poista osakkeenomistajan oikeutta osallistua yhtiökokoukseen. Äänivallaton osake tuottaa lähtökohtaisesti muutkin osakkeeseen liittyvät oikeudet. Tästä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestykseen otettavin määräyksin. Olisi kuitenkin erikoista jos äänivallaton osake ei tuottaisi muitakaan oikeuksia, sillä silloin jäisi todella kyseenalaiseksi, että mistä osakkeenomistaja on oikein osaketta hankkiessaan maksanut. Lähtökohtaisesti esimerkiksi oikeutta osinkoon ei katsota voivan poistaa, vaikka muita oikeuksia rajoitettaisiin. Osinkoa nostava, mutta äänivallattoman osakkeen omistaja hyötyy tällöin osakkeestaan kuitenkin suhteessa velkojiin niin, että tämä saa lähtökohtaisesti nostaa korkeampaa tuottoa sijoittamalleen pääomalle. Vaikka velkojan saatavat on maksettava aina ennen mahdollista voitonjakoa omistajille, on voitonjaosta odotettavissa oleva voitto yleensä suurempi kuin velalle sovittu korko.
Tietyissä tilanteissa osakeyhtiölain mukaan osakkeen äänivallattomuus poistuu ja äänivallatonkin osake muuttuu vastaamaan normaalit oikeudet tuottavia osakkeita. Osakkeen äänivallattomuus poistuu silloin, kun sille ei ole maksettu yhtiöjärjestyksen mukaan jakopäätöksestä riippumatta maksettavaa osinkoa tai muuta vapaata omaa pääomaa kahdeksan kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Jakopäätöksestä riippumatta maksettavalla osingolla tarkoitetaan niin sanottua vähemmistöosinkoa, jota voidaan vaatia maksettavaksi riippumatta hallituksen osingonjakopäätöksestä, mutta edellyttäen luonnollisesti, ettei osingonjako vaaranna liikaa yhtiön taloudellista asemaa.
Käytännössä olennaisinta on ymmärtää, että äänivallattomasta osakkeesta johtuu seuraavaa. Jos osake ei tuota äänioikeutta, sitä ei oteta huomioon laskettaessa yhtiökokouksen päätöksen mahdollisesti edellyttämää äänten enemmistöä. Tällöin äänivallaton osake ei siis tule otetuksi huomioon koko osakemäärään, josta enemmistöä lasketaan, eikä myöskään itse enemmistöön. Lisätietoja äänivallattomista osakkeista tarjoaa helposti ja luotettavasti lakipuhelin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa