Hain uutta työpaikkaa laittamatta hakemukseen suosittelijoita. Sain kuitenkin tietää, että haastattelija oli soittanut eräälle entisistä työnantajistani ja kysellyt minusta työntekijänä. Mitään puhetta suosittelijoista/soittamisesta ei ollut haastattelussa eli lupaa ei minulta oltu kysytty. Voiko haastattelija soitella entisille työantajille ilman suostumustani.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
lähtökohtaisesti työnantajan eli haastattelevan työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot työntekijältä itseltään. Työnantajalla on kuitenkin oikeus kysyä työnhakijaa koskevista tarpeellisia seikoista myös muilta kuin työnhakijalta itseltään. Tällöin kuitenkin edellytetään, että työnhakija on antanut tähän suostumuksensa. Tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa työnhakijan lupaa ei kuitenkaan tarvita (esim. luottotietojen hankkiminen luotettavuuden selvittämiseksi). Näissäkin tilanteissa työnhakijalle on kuitenkin ilmoitettava, että tietoja on kerätty muualta. Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä onkin säädetty, että työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten. Lisäksi on säädetty, että jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa.
Lisäksi työnhakijasta kerättävien tietojen tulee olla välittömästi työntekijän tulevan työsuhteen kannalta tarpeellisia. Tietyt henkilötiedot on lisäksi säädetty salassa pidettäviksi arkaluontoisiksi tiedoiksi (esim. terveydentila, sairaus, vamma). Mikäli entiseltä työnantajalta halutaan saada tietoa tällaisista asioista on työnhakijan täytynyt antaa suostumus nimenomaan näiden tietojen kysymiseen. Lisäksi edellytetään, että nämäkin tiedot ovat tarpeellisia tulevan työsuhteen kannalta.
Tietojen kerääminen muualta kuin työnhakijalta itseltään ilman työntekijän suostumusta kokee kuitenkin käytännössä vain henkilötietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan henkilötietolain mukaan kaikkia sellaisia merkintöjä, jotka kuvaavat henkilöä, hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan, ja jotka voidaan tunnistaa häntä, hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Ongelmallisia ovatkin ne tilanteet, joissa entinen työnantaja antaa haastattelijalle/ työnantajalle suullisesti tietoja, jotka eivät ole varsinaisesti henkilötietoja. Jos entinen työnantaja vain muistelee, millainen työntekijä tai työyhteisön jäsen työnhakija oli, ei kyse lähtökohtaisesti ole sellaisesta henkilötietojen keräämisestä, jolle pitäisi olla työnhakijan lupa. Tietojen keräämisellä suullisesti entiseltä työnantajalta ei saa kuitenkaan rikkoa työntekijän yksityisyyden suojaa.
Tiivistetysti siis: Työntekijästä ei lähtökohtaisesti saa kerätä tietoja ilman hänen lupaansa muilta kuin työntekijältä itseltään. Työntekijän henkilötietoja ei saa luovuttaa ilman työntekijän lupaa ja näidenkin tietojen on aina oltava työtehtävän kannalta tarpeellisia. Entinen työnantaja voi kertoa ilman työntekijän suostumusta yleisluontoisia asioita työntekijästä, kunhan asiat eivät täytä henkilötietojen tunnusmerkistöä. Kun haastattelija on käynyt entisen työnantajan välillä suullisia keskusteluja voi kuitenkin olla käytännössä vaikea osoittaa, että yksityisyyden suojaa on rikottu. Soittamista aikaisemmalle työnantajalle ei itsessään ole kielletty.
Henkilötietojen asianmukaista käsittelyä valvoo Suomessa tietosuojavaltuutettu. Jos epäilet yksityisyyden suojaasi loukatun, voit olla yhteydessä lakimieheen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.