» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa kihlakunnanvouti oli ollessaan ulosottomiehenä panemassa täytäntöön päätöstä, jonka mukaan 11-vuotiaan lapsen tuli asua äitinsä luona, ottanut vastaanhangoittelevasta lapsesta ja tämän repusta kiinni ja yrittänyt irrottaa tämän otetta porraskaiteesta. Lapsen isä oli poliisille tekemässään tutkintapyynnössä ja esitutkinnassa väittänyt, että ulosottomies olisi muun muassa riuhtonut, kiskonut ja repinyt lasta siten, että tälle oli aiheutunut polvivamma ja repun kantoviilleke revennyt. Syyttäjä päätti jättää syytteen ulosottomiestä vastaan nostamatta, koska rikoksesta ei ollut näyttöä. Tämän seurauksena isää syytettiin väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta.
Käräjäoikeus katsoi, että isän tekemät väitteet olivat totuudenvastaisia. Isän oli täytynyt tietää, että hänen väitteensä olivat vääriä ja myös ymmärtää, että kyseisten väärien tietojen antamisesta aiheutuu vaara, että ulosottomies joutuu syytteeseen ja tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein. Isän on lisäksi tullut ymmärtää, että virheellisten tietojen esittäminen oli omiaan aiheuttamaan ulosottomiehelle vahinkoa ja kärsimystä sekä tähän kohdistuvaa halveksuntaa. Käräjäoikeus tuomitsi isän väärästä ilmiannosta sekä kunnianloukkauksesta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Väärään ilmiantoon syyllistyy sellainen henkilö, joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein. Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä tuomioistuin on katsonut, että yksilöllä on oikeus saattaa laittomaksi tai epäasianmukaiseksi kokemansa virkamiehen menettely säädetyssä järjestyksessä viranomaisen arvioitavaksi. Toisaalta ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että on viranomaisia tulee suojella perusteettomilta syytöksiltä. Ihmisoikeustuomioistuin on edellyttänyt, että ilmiannossa tehtyjen tosiseikkaväitteiden tueksi pitää olla esitettävissä niitä tukevia todisteita.
Korkein oikeus katsoi, ettei isän esittämien väitteiden voida katsoa täyttävän väärän ilmiannon ja kunnianloukkauksen tunnusmerkistöjä. Isän esittämät väitteet olivat paikoin liioiteltuja ja värittyneitä, mutta ne eivät ole olleet yhdenkään teon osalta täysin perättömiä, koska ulosottomies oli ottanut kiinni lapsen käsistä ja repusta. Korkein oikeus katsoi, että isä on toiminut lapsensa oikeuksien valvomiseksi. Lisäksi pian tapahtumien jälkeen lapsen polveen on tullut leikkauksen vaatinut vamma ja tämän reppu on vahingoittunut, joten isä on varmasti tai ainakin varsin todennäköisesti pitänyt poliisille antamiaan tietoja oikeina. Korkein oikeus arvioi myös sitä, että isä oli tehnyt väitteen virkamiehestä saattamalla asian lain mukaisessa järjestyksessä poliisitutkintaan, eikä ole esittänyt niitä julkisuushakuisesti esimerkiksi tiedotusvälineitä hyväksi käyttäen.
Korkein oikeus katsoi, ettei isä ole syyllistynyt väärään ilmiantoon ja kunnianloukkaukseen, joten hovioikeuden tuomio kumottiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa