» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2010:34 oli kyse työturvallisuusrikoksesta. Osakeyhtiö oli säätiön tilauksesta suorittanut säätiön vesilaitoksella altaan kattamistyötä. Vesilaitoksen hoitaja oli jättänyt altaassa pyörivän kaapimen toimintaan, vaikka työ oli käynnissä. Osakeyhtiön työntekijän jalka oli jäänyt kaapimen alle puristuksiin ja loukkaantunut. Vesilaitosta pidettiin työturvallisuuslaissa tarkoitettuna yhteisenä työpaikkana, jossa myös säätiön edustaja oli vastuussa työturvallisuudesta. Asiassa oli kyse myös siitä, pidettiinkö säätiön vesilaitoksen hoitajaa rikoslain mukaisena työnantajan edustajana.
Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa O:n tuomitsemisesta työturvallisuusrikoksesta. O oli syyttäjän mukaan toiminut säätiön vesilaitoksen ”vastaavana mestarina” ja näin työnantajan edustajan yhteisellä työmaalla, jossa osakeyhtiön työntekijä oli työskennellyt. Vesilaitoksen hoitaja jätti altaassa pyörivän kaapimen toimimaan ja osakeyhtiön työntekijä loukkasi jalkansa siihen. Häneltä murtui varvas.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet ja katsoi, että O ei ollut vesilaitoksella sellaisessa asemassa osakeyhtiön työntekijöihin nähden, että hän olisi ollut vastuussa heidän työturvallisuudestaan altaalla. Hovioikeudessa taas katsottiin, että kysymyksessä oli ollut työturvallisuuslaissa tarkoitettu yhteinen työpaikka ja näin säätiön edustajalla oli ollut vastuu työpaikan turvallisuudesta. O oli ollut osaltaan vastuussa työnantajan edustajana vesilaitoksella työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. Hovioikeus tuomitsi O:n työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseen.
Korkeimmassa oikeudessa asiassa on kysymys ensiksi siitä, onko osakeyhtiön työntekijä työskennellyt työturvallisuuslaissa tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla, jossa säätiö on käyttänyt pääasiallista määräysvaltaa ja jossa säätiön edustaja oli myös vastuussa työturvallisuudesta. Jos säätiön edustajan katsotaan voivan olla tällä perusteella vastuussa työturvallisuudesta, kysymys on myös siitä, onko O ollut rikoslaissa tarkoitettu työturvallisuudesta vastuussa oleva työnantajan edustaja. Korkeimman oikeuden mukaan säätiön vesilaitoksen toiminta on vaikuttanut osakeyhtiön työntekijöiden turvallisuuteen ja näin on ollut kysymys sellaisesta tilanteesta, jossa osakeyhtiön työntekijät ovat suorittaneet työtä yhteisellä työpaikalla. Korkein oikeus totesi, että säätiö on ollut vastuussa siitä, että sen vesilaitoksen toiminta yhteisenä työpaikkana on järjestetty niin, ettei siitä aiheudu vaaraa osakeyhtiön työntekijöille.
Säätiön työsuojelun toimintaohjelman mukaan teknisen huollon esimies on ollut vastuussa vesilaitoksen työturvallisuudesta. O ei täten ole ollut sellaisessa seimiesasemassa, että häntä sen perusteella voitaisiin pitää rikoslaissa tarkoitettuna työnantajan edustajana. Hänen tehtävänsä eivät ole sisältäneet sellaista työnjohto- tai päätäntävaltaa, että häntä tosiasiallisten tehtäviensäkään perusteella olisi pidettävä työnantajan edustajana. Säätiölle yhteisellä työmaalla kuulunutta työturvallisuusvastuuta ei voida yksin O:lle kuuluneiden työtehtävien perusteella kohdentaa häneen.
Korkein oikeus siis kumoaa tuomionaja O vapautetaan hänelle tuomituista rangaistusseuraamuksista.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa