» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2016:18 oli kyse työehtosopimuksen yleissitovuudesta. A oli työskennellyt yliopiston ylioppilaskunnan julkaiseman ja kustantaman aikakausilehden toimittajana ajanjakson 25.8.2006-28.2.2011. Hänen työtehtäviinsä oli kuulunut juttujen ideoiminen ja kirjoittaminen, valokuvaaminen sekä muut päätoimittajan määräämät tehtävät. Korkein oikeus arvioi sitä, tuliko A:n työsuhteeseen noudattaa lehdistöalan työehtosopimusta, vaikka ylioppilaskunta ei ollut työsuhteen aikana sidottu mihinkään työehtosopimukseen.
A vaati kanteessaan lisää palkkaa ja lisäksi lomakorvauksia, koska hänelle olisi tullut maksaa ammatin ja työtehtävien perusteella yleissitovana noudatettavaksi tulevan lehdistöalan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Lehdistöä koskevat lehtien toimittamistyön vähimmäisedellytykset määräytyvät Viestinnän Keskusliitto ry:n sekä Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmitun yleissitovan työehtosopimuksen nojalla. Ylioppilaskunnan mukaan työehtosopimus ei ollut tullut yleissitovana noudatettavaksi, koska ylioppilaskunta ei ole viestintäalan yritys. Sen mukaan ylioppilaskunnan pääasiallisena toimialana on jäsenistön edunvalvonta ja palvelu. Käräjäoikeus katsoi, että Viestinnän Keskusliitto ry sekä Suomen Journalistiliitto ry:n välillä sovittu journalisteja koskeva työehtosopimus on yleissitova. A oli tehnyt yleissitovan lehdistöalan työehtosopimuksen määrittelemiä toimituksellisia tehtäviä ja täten hänen työsuhteeseensa oli tullut soveltaa vähintään journalisteja koskevan työehtosopimuksen määräyksiä. Käräjäoikeus velvoitti ylioppilaskunnan suorittamaan A:n vaatimat palkkasaatavat ja lomarahat.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Säännösten tarkoituksena on turvata muun muassa työntekijöiden palkkojen vähimmäistaso riippumatta siitä, onko työntekijä järjestäytyneen vai järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa.
Ratkaisevaa tapauksessa oli käsitteen ”asianomainen ala” määrittely. Ammattialaperiaatteen mukaan työntekijän sopimuksessa määritetyt työtehtävät sekä hänen koulutuksensa ja ammattinsa ovat ratkaisevassa asemassa työehtosopimuksen soveltamisen kannalta, toisin sanoen ne määrittävät käsitettä ”asianomainen ala”. Vastaisesti teollisuuslinja- tai toimialaperiaatteen mukaisesti ratkaisevaa käsitteen määrittämisessä on pidettävä työantajan pääasiallista toimialaa. A vetosi ammattialaperiaatteeseen ja ylioppilaskunta teollisuuslinja- tai toimialaperiaatteeseen.
Ylioppilaskunta valitti hovioikeuteen vaatien kanteen hylkäämistä. Hovioikeus pyysi työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, oliko ylioppilaskunnan tullut noudattaa A:n työsuhteessa Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittua, työntekohetkellä voimassa ollutta työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Työtuomioistuin piti toimialaperiaatteen mukaisesti ratkaiseva työnantajan toimialaa ja katsoi, ettei A:n tekemä työ kuulunut lehdistötyöehtosopimuksen soveltamisen piiriin. Hovioikeus korosti työtuomioistuimen lausuntoa ja asiantuntijaroolia, minkä vuoksi työtuomioistuimen kannasta poikkeaminen vaatisi erityisen vahvoja perusteita. Hovioikeus vetosi myös Korkeimman oikeuden ratkaisuun 1992:187, ja katsoi, ettei ylioppilaskunta ollut yleissitovuuden perusteella sidottu Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä solmittuun työehtosopimukseen A:n työsuhteessa. Näin hovioikeus hylkäsi kanteen ja vapautti ylioppilaskunnan korvausvelvollisuudesta.
Korkeimman oikeuden mukaan lehdistöalan työehtosopimus ei ole ylioppilaskunnan toimialassa sovellettava työehtosopimus. Kuitenkin tilanteessa, jossa työnantajaa ei ole sidottu mihinkään työehtosopimukseen, tulee esiin kysymys siitä, sovelletaanko yksittäisen työntekijän työsuhteeseen työehtosopimusta hänen ammattinsa tai työtehtäviensä perusteella. Korkein oikeus katsoi, että ylioppilaskunta oli tosiasiassa teettänyt A:lla juuri lehdistöalan työehtosopimuksessa tarkoitettua työtä ja tällä perusteella sen olisi tullut noudattaa lehdistöalan työehtosopimusta. Näin korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion. Tapauksessa käräjäoikeus sekä Korkein oikeus olivat ammattialaperiaatteen kannalla korostaen työntekijän ammattia ja työtehtäviä, kun taas työtuomioistuin ja hovioikeus olivat toimialaperiaatteen kannalla korostaen työantajan toimialaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa