» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Väärennystä koskevan syytteen mukaan A oli hankkinut sellaisen välineen, jota voitiin perustellusti epäillä pääasiallisesti käytettävän väärennysrikosten tekemiseen ja hankkimaansa välinettä käyttäen valmistanut väärän todistuskappaleen tai väärentänyt sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena. A oli hankkinut Flasher Box -laitteen, joka ohjelmistoineen mahdollisti GSM-puhelimen yksilöimistietona toimivan IMEI-koodin muuttamisen toiseksi ja sen käyttämisen oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena. Hankkimaansa laitetta käyttäen A oli muuttanut IMEI-koodin ainakin yhdestä GSM-puhelimesta.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteen väärennyksestä. Hovioikeus kuitenkin tuomitsi A:n nuorena henkilönä tehdystä väärennyksestä.
Tapauksessa oli ensisijaisesti kysymys siitä, täyttyivätkö rikoslaissa säännellyn väärennysrikoksen tunnusmerkistötekijät. Rikoslain mukaan väärennyksestä tuomitaan se, joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena.
Korkein oikeus totesi, että A:n henkilöllisyys on verkkopalvelujen käyttöoikeuden osalta ollut palvelun ylläpitäjän tunnistettavissa hänen puhelimessaan olevan SIM-kortin perusteella. IMEI-koodilla ei ole merkitystä verkkopalvelun käyttöä koskevan sopimussuhteen kannalta. Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa numerosarjaltaan mahdottoman IMEI-koodin avulla aikaansaadulla hetkellisellä verkkoyhteydellä on täytynyt olla vain vähäinen merkitys verkko-operaattorin näkökulmasta. Normaali verkkokäyttö oli A:lta epäonnistunut väärän IMEI-koodin vuoksi. GSM-puhelimen verkossa tunnistamisen ja puhelinlaitteen paikantamisen kannalta teko on jäänyt merkityksettömäksi. Koodin vaihtaminen mainitun kaltaiseksi mahdottomaksi koodiksi on merkinnyt vain sitä, ettei A:n puhelinlaite ollut ollut hetkellisesti tunnistettavissa ja paikannettavissa laitteen alkuperäisen IMEI-koodin avulla. A oli kuitenkin verkkoyhteyden katkettua heti palauttanut puhelimeensa sen oikean koodin.
Näin ollen Korkein oikeus katsoi, ettei A:n menettely täytä väärennysrikoksen tunnusmerkistöä, joten A ei ole syyllistynyt väärennysrikokseen. Korkein oikeus hylkäsi syytteen nuorena tehdystä väärennysrikoksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa