» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa A ja B olivat menneet saamansa tehtävän mukaisesti maastokätkölle tarkoituksenaan hakea sieltä huumausainepaketteja. He olivat kuitenkin saaneet haltuunsa vain poliisin aiemmin laittamat valepaketit huumausaineen tilalle. Tapauksessa käsiteltiin, onko A ja B syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen ja oliko rikos jäänyt toteutumatta rikoslaissa mainituissa satunnaisesta syystä.
Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa tuomiota A:lle ja B:lle 9.-10.11.2011 tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta. Tapauksessa A ja B olivat yksissä tuumin ja yhdessä yrittäneet hankkia ja kuljettaa laittomasti 4 kiloa amfetamiinia. A ja B olivat sopineet H:n kanssa, että he menevät sovitun mukaisesti hakemaan Jyväskylästä Jämsään maastokätköstä 4 kiloa amfetamiinia ja vievät sen toiseen kätköpaikkaan. Palkkioksi tästä A ja B olisivat saaneet itselleen levitettäväksi huumausainetta 70 grammaa. A ja B eivät kuitenkaan onnistuneet siirrossa, koska he ottivat kätköstä 3,17 kilon painoiset valepakkaukset, jotka poliisi oli sinne ennen heitä ehtinyt laittaa. A ja B kiistivät molemmat huumausainerikoksen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n törkeästä huumausainerikoksesta, mutta ainoastaan 3,17 kilon osalta amfetamiinia.
A ja B valittivat hovioikeuteen vedoten siihen, että konkreettista vaaraa rikoksen täyttymisestä ei ole ollut eikä tämä ole johtunut vain satunnaisesta syystä. Hovioikeus kertoi, että poliisi oli ehtinyt takavarikoida huumeet 8.11.2011 eli ennen A:n ja B:n menoa kätkölle. Näin tosiasiallista vaaraa, että he olisivat huumeet saaneet, ei ole ollut. Tämä on kuitenkin johtunut rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momentin satunnaisesta syystä. Ilman poliisin aiempaa toimintaa, paketit olisivat todennäköisesti päätyneet A:lle ja B:lle. A ja B olivat myös olleet tietoisia, että paketissa tulisi olemaan amfetamiinia ja he ovat tienneet tekonsa riskiluonteen. Näin ollen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
A ja B saivat valitusluvan korkeimpaan oikeuteen kysymyksestä, ovatko he syyllistyneet menettelyllään törkeään huumausainerikokseen. He vaativat syytteen hylkäämistä. Syyttäjä sen sijaan vaati valituksen hylkäämistä vastauksessaan.
Korkeimmassa oikeudessa pääkysymyksenä oli, olivatko A ja B syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen, koska paketeissa ei ole ollut huumausainetta heidän hakiessaan ne kätköpaikasta. Korkeimman oikeuden mukaan konkreettista vaaraa rikoksen täyttymisestä ei ole ollut, koska poliisi ehti vaihtaa huumausaineet valepaketteihin. Kuitenkin he viittasivat rikoslain 5 luvun 1 §:n 2 momenttiin, josta ilmenee, että kyseessä on rangaistava yritys, mikäli vaaraa ei ole syntynyt, mutta vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.
Korkein oikeus luki molemmille tuomioksi törkeän huumausainerikoksen. A:n ja B:n tarkoituksena oli saada haltuunsa huumausaineet kätköstä ja kuljettaa ne uuteen paikkaan palkkiota vastaan. Teon toteutuminen on toteutumishetkellä ollut uskottavaa sekä todennäköistä eikä heidän suunnitelmassaan ole ollut perustavanlaatuisia puutteita. On siis ollut sattumanvaraista, että poliisi sai kätkön tietoonsa ja ehti vaihtaa huumausaineet valepaketteihin. Näin ollen huumausaineen kuljettaminen sekä hankkiminen ovat estyneet rikoslaissa mainituista satunnaisesta syystä. Myös aineen levitys on näin ollen estynyt tästä samasta syystä. Korkein oikeus vielä muistutti lausunnossaan, että kuljettamisen ja hankkimisen yritys rinnastetaan tässä täytettyyn tekoon.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa