» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2015:15 oli kysymys siitä, olisiko hovioikeuden pitänyt jättää A:n valitus sillensä vai olisiko se pitänyt kokonaisuudessaan tai osittain käsitellä ja ratkaista. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta varkaudesta, huumausainerikoksesta ja varkauden yrityksestä yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi käräjäoikeus oli velvoittanut A:n suorittamaan vahingonkorvausta. A valitti hovioikeuteen ja vaati yhden syytekohdan osalta, että hänen katsottaisiin syyllistyneen tekijäntoimen asemesta avunantoon, ja kahden syytekohdan osalta, että syyte hylättäisiin tai että hänen katsottaisiin syyllistyneen tekijäntoimen asemesta avunantoon. A myös vaati rangaistuksen lieventämistä ja pääkäsittelyn järjestämistä hovioikeudessa hänen itsensä kuulemiseksi. Hovioikeus oli määrännyt asiassa toimitettavaksi pääkäsittelyn, ja A oli kutsuttu pääkäsittelyyn valittajana henkilökohtaisesti uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan jätettäisiin sillensä. Paikalla oli ollut A:lle määrätty puolustaja, joka vaati asian ratkaisemista kirjallisessa menettelyssä siltä osin kuin kysymys oli rikokseen osallisuutta koskevasta kysymyksestä ja rangaistuksesta. Hovioikeus jätti kuitenkin A:n valituksen sillensä, sillä hän oli jäänyt ilman laillista estettä saapumatta hovioikeuden pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti.
Päätökseen, jolla hovioikeus on jättänyt valituksen sillensä, ei voida hakea muutosta valittamalla, joten A:n muutoksenhakemus Korkeimmassa oikeudessa tutkittiin kanteluna. Jos valittaja on jäänyt pois pääkäsittelystä, jätetään valitus oikeudenkäymiskaaren mukaan pääkäsittelyn kohteena olevalta osalta sillensä. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren mukaan asianosainen, joka huolimatta siitä, että hänet on määrätty saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen, käyttää asiamiestä sijastaan, vaikka hänellä ei ole laillista estettä, katsotaan poisjääneeksi. Toisaalta lain esitöissä on todettu, että esittelystä ratkaistavilta osilta eli siis kirjallisessa menettelyssä valitus tutkittaisiin, vaikka valittaja olisi ilman laillista estettä jäänyt pois pääkäsittelystä. Esimerkkeinä kysymyksistä, jotka voitaisiin tutkia valittajan poissaolosta huolimatta, on mainittu lain soveltamis- ja seuraamuskysymykset.
Korkein oikeus viittasi perusteluissaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vakiintuneeseen tulkintakäytäntöön, jossa tuomioistuinten on edellytetty soveltavan lain säännöksiä mahdollisimman joustavasti pyrkien turvaamaan vastaajan puolustautumisedellytykset silloinkin, kun henkilökohtaisesti istuntoon saapumaan velvoitettu vastaaja on jäänyt pois ja paikalla on ainoastaan hänen asiamiehensä. Korkeimman oikeuden mukaan tuomioistuimen on siten vielä pääkäsittelyn alkaessa arvioitava uudestaan, onko vastaajan henkilökohtainen läsnäolo välttämätöntä asian selvittämistä varten. Lisäksi Korkein oikeus viittasi aikaisempaan ratkaisukäytäntöönsä, jonka mukaan vastaajan valitusta ei saa jättää sillensä miltään osin, jos jutun lopputulos ei riipu vastaajan kertomuksen luotettavuudesta tai jos hänen kuulemisensa ei ole muutoin välttämätöntä. Pääkäsittelyn toimittamisen tarpeellisuutta on Korkeimman oikeuden mukaan arvioitava valituksen perusteella ottamalla huomioon erityisesti vastaajan asiamiehen siihen tekemät tarkistukset ja rajaukset.
A:n valituksen perusteella hovioikeudessa oli ollut kysymys myös käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuuden arvioinnista. A:lle määrätty puolustaja oli joka tapauksessa rajannut valitusta ja ilmoittanut, ettei asian käsittely näiltä osin vaadi henkilötodistelua eikä A:n henkilökohtaista kuulemista. Korkeimman oikeuden mukaan A ei ollut hovioikeudessa alkuperäisessä valituksessaankaan esittänyt sellaisia henkilökohtaisiin olosuhteisiinsa tai syyksiluettujen rikosten luonteeseen liittyviä seikkoja, joiden johdosta hänen henkilökohtainen kuulemisensa olisi ollut seuraamuskysymyksen asianmukaisen ratkaisemisen kannalta tarpeellista. Näin ollen Korkein oikeus katsoi, että asia olisi ollut hovioikeudessa ratkaistavissa pääkäsittelyä toimittamatta tai että asiassa olisi voitu toimittaa suppea pääkäsittely muista kuin suullisen todistelun uskottavuuteen liittyvistä kysymyksistä. Hovioikeus on siten jättämällä asian sillensä menetellyt virheellisesti. Korkein oikeus poisti hovioikeuden päätöksen siltä osin kuin A:n valitus oli jätetty sillensä. Asia palautettiin Turun hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava valitus käsiteltäväkseen ottaen huomioon palauttamisen syy.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa