» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
M oli työskennellyt 1.6.1995-8.1.2012 kuntayhtymän palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti määräaikaisessa työsuhteessa ravintolatyöntekijänä. Määräaikaisten työsopimusten perusteeksi oli ilmoitettu sijaisuus. Työnantaja oli vuonna 1999 asettanut tehtävän hoitamiseen muodolliset pätevyysedellytykset, joita M ei ollut täyttänyt. M ei ollut työnantajan kehotuksista huolimatta suorittanut loppuun työnantajan tarjoamaa oppisopimuskoulutusta, jonka kautta hän olisi saanut tehtävään muodollisen pätevyyden. Mä vaati, että Varsinais-Suomen kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan hänelle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 16 kk:n palkka.
Käräjäoikeus sekä hovioikeus hylkäsivät M:n kanteen.
Vakiintuneesti on katsottu, että sijaisuus voi olla perusteltu syy solmia työsopimus määräaikaisena. Kuntayhtymä on näyttänyt, että M:n määräaikaisten työsopimusten perusteena on ollut vakinaisten työntekijöiden sijaisuuksien hoitaminen. Kuntayhtymällä on siten sijaisuuksien vuoksi lähtökohtaisesti ollut perusteltu syy solmia M:n kanssa määräaikaisia työsopimuksia. Korkein oikeus katsoi, että kuntayhtymällä ei ole ollut perusteltua syytä solmia M:n kanssa toistuvia määräaikaisia työsopimuksia sen vuoksi, että hänellä ei ole ollut työnantajan vuonna 1999 edellyttämää muodollista pätevyyttä. Korkein oikeus katsoi myös, että ravintolatyöntekijän tarvetta on ollut perusteltua pitää pysyvänä. Kuntayhtymällä ei näin ollen ole ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekemiseen. M:n työsopimusta on siis pidettävä toistaiseksi voimassa olleena.
Työsopimuslain mukaan työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Korkein oikeus kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot sekä tuomitsi M:lle korvaukseksi irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta vastaavat summat.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa