» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa lääninhallitus oli antanut määräyksen suorittaa erityinen tarkastus kahdessa osakeyhtiössä. Osakkeenomistajat sekä tilintarkastusyhteisö hakivat päätösten täytäntöönpanoa, sillä hakijoiden ilmoituksen mukaan yhtiöt olivat kieltäytyneet luovuttamasta tarkastettavaa aineistoa tilintarkastusyhteisölle. Ulosottomies hylkäsi hakemuksen katsoen, ettei ulosotto tullut vireille, sillä ulosottomiehen mukaan lääninhallituksen päätökset eivät sisältäneet ulosottokaaren 2 luvun 1 §:ssä viitatussa 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vastaajalle asetettua velvoitetta. Hakijat valittivat ulosotosta käräjäoikeuteen, joka hylkäsi ulosottovalituksen katsoen, etteivät päätökset olleet täytäntöönpanokelpoisia yhtiöitä vastaan, kuten ulosottomies oli katsonut. Myöskin hovioikeus katsoi, etteivät lääninhallituksen päätökset sisältäneet yhtiöihin nimenomaisesti kohdistettuja velvoitteita.
Korkein oikeus totesi, että oikeus erityisen tarkastuksen toimittamiseen menettäisi ratkaisevasti merkitystään oikeussuojakeinona, jos yhtiön toimielimet voisivat käytännössä estää tai olennaisesti vaikeuttaa tarkastuksen toimittamista kieltäytymällä luovuttamasta tarkastuksen toimeenpanemiseksi tarpeellisia asiakirjoja. Se huomautti myös, että tarkastettavan yhtiön toimielinten on osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:n ja tilintarkastuslain 18 §:n mukaan varattava erityiselle tarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota erityinen tarkastaja pyytää.
Korkein oikeus arvioi täytäntöönpanoperusteiden ilmaisun selkeyttä toteamalla, että vaikka lääninhallituksen päätöksissä ei sinänsä ollut nimenomaisesti määritelty, mitä kohdeyhtiön tuli tehdä eikä päätöksissä ollut yksilöity luovutettavia asiakirjoja, niissä oli kuitenkin määrätty tarkastuksen kohde kattamaan yhtiöiden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös kahdelta tilikaudelta. Oli viime kädessä tarkastuksen toimittajaksi määrätyn tarkastajan asiana määritellä, mitä konkreettista aineistoa tarkastus edellytti.
Korkein oikeus katsoi, että tapauksessa oli tarpeetonta ja täytäntöönpanon joutuisuusvaatimuksen vastaista edellyttää, että täytäntöönpanon olisi tullut perustua luovutettavien asiakirjojen täsmälliseen yksilöintiin tai että yhtiötä velvoittava käyttäytyminen olisi tullut kuvata tarkemmin kuin mitä lääninhallituksen päätöksistä ja tilintarkastuslain 18 §:stä ilmeni. Ei ollut myöskään tarvetta sille, että velvoite olisi asetettu ja yksilöity lääninhallituksen päätöksen jälkeisessä erillisessä tuomioistuinprosessissa. Erityisen tarkastuksen toimittamista tarkoittavan täytäntöönpanon peruste oli tuomioistuimen kannan mukaan ilmaistu ulosottokaaren 1 luvun 1 §:ssä edellytetyllä tavalla riittävän selkeästi ja nimenomaisesti.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen, ja asia palautettiin Helsingin ulosottovirastoon, jonka tuli omasta aloitteestaan ottaa ulosottohakemus käsiteltäväkseen ja menetellä asiassa laillisesti viivytyksettä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa