» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli omistanut 80 prosenttia osakeyhtiön osakkeista ja hänen vaimonsa B 20 prosenttia. Vuonna 1985 A lahjoitti omistamansa osakkeet vuosina 1970 ja 1973 syntyneille hänen ja B:n yhteisille lapsille C:lle ja D:lle. Lahjakirjan mukaan osakkeiden omistusoikeus ja niihin liittyvät varallisuusoikeudet siirtyivät C:lle ja D:lle heti, mutta A pidätti itsellään kuolemaansa saakka ja sen jälkeen B:llä osakkeisiin perustuvan äänioikeuden ja hallinnoimisoikeudet. A jatkoi työskentelyä yhtiössä ja oli sen toimitusjohtaja kuolemaansa saakka vuonna 2008. A:n velat olivat hänen kuollessaan suuremmat kuin hänen varansa. A:n aikaisemmista avioliitoista olevat lapset vaativat C:ltä ja D:ltä lakiosiensa täydennystä.
Käräjäoikeus sekä hovioikeus hylkäsivät kanteen.
Perintökaaren mukaan lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä antajan eläessä, on sovellettava, mitä testamentista on säädetty. Lainkohdassa tarkoitettuna kuolemanvaraislahjana on oikeuskäytännössä pidetty myös tosiasiassa vastikkeetonta omaisuuden luovutusta, joka oli toteutettu pidättäen lahjanantajalle sekä omistus- että hallintaoikeus omaisuuteen tämän elinajaksi. Korkein oikeus katsoi, että lahjoituksen aiheuttamat muutokset A:n asemaan suhteessa kyseessä oleviin osakkeisiin ovat olleet niin merkittäviä, ettei lahjoitusta voida pitää kuolemanvaraislahjana.
Perintökaaren mukaan pesän varoihin on lisättävä, jollei erityisiä vastasyitä ole, perittävän sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antama lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Korkein oikeus katsoi, ettei lahjoituksen täyttyminen ole pääosin kytkeytynyt A:n kuolemaan siten, että lahjoitusten voitaisiin näissä olosuhteissa katsoa olevan tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin.
Perintökaaren mukaan pesän varoihin on lisättävä, jollei erityisiä vastasyitä ole, perittävän jälkeläiselleen antama sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Korkein oikeus katsoi, että A on osakkeiden lahjoituksella ilmeisesti tarkoittanut suosia C:tä ja D:tä muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten kustannuksella.
Korkein oikeus kumosi hovioikeuden tuomion ja velvoitti C:n ja D:n suorittamaan lakiosan täydennyksen korkoineen siihen oikeutetuille henkilöille.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa