» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Psykiatrisen poliklinikan erikoislääkäri A oli kolmesti katsellut sähköisestä potilastietojärjestelmästä puolisonsa sukulaisen B:n salassa pidettäviä potilastietoja ilman tämän suostumusta tai muuta laillista perustetta. A ei ollut osallistunut B:n hoitoon.
Käräjäoikeus katsoi, että A oli syyllistynyt kahteen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta hänelle tuomittiin maksettavaksi sakkoja ja vahingonkorvausta B:lle. A oli ollut sivullisen asemassa tarkastellessaan potilastietoja. Lisäksi potilastietojen katselu ei ollut välttämätöntä B:n hoidon kannalta. Poliklinikan lääkärien vastuita ja oikeuksia koskeva ohjeistus oli käräjäoikeuden mielestä kuitenkin niin epäselvä, ettei A:n tekoa voitu pitää tahallisena.
Sekä A että syyttäjä valittivat hovioikeuteen. A vaati syytteen hylkäämistä ja syyttäjä puolestaan vaati A:n menettelyn katsomista tahalliseksi. Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että A oli syyllistynyt yhteen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja yhteen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Jälkimmäisen rangaistuksen korottamista hovioikeus perusteli sillä, että A oli tuolloin tiennyt B:n hoitosuhteen päättyneen ja sen, ettei B halua hänen potilastietojansa katseltavan.
Asian selvittämistä jatkettiin Korkeimmassa oikeudessa. Ensinnäkin Korkein oikeus totesi, että potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ovat useiden lakien nojalla salassa pidettäviä ja että niitä saa ilman potilaan kirjallista suostumusta luovuttaa tai muutoin käsitellä vain laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä säädetyin edellytyksin. Potilastietojen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöltä kuten lääkäriltä, että hän osallistuu kyseisen potilaan hoitoon tai siihen liittyviin muihin tehtäviin. Tämän edellytyksen täyttyessä hän saa käsitellä potilasasiakirjoja vain siihen tarkoitukseen, johon potilastietoja on kerätty, ja vain siinä laajuudessa kuin hänen tehtävänsä ja vastuunsa terveydenhuollon toimintayksikössä sitä edellyttävät. Toiseksi Korkein oikeus siirtyi tapauksen erityispiirteiden käsittelyyn. A oli ollut vastaavan erikoislääkärin asemassa, jolla oli näytön perusteella oikeus osallistua muidenkin hoidettavina olleiden potilaiden hoitoon ja hoitoon liittyviin tehtäviin. Hän ei siis ollut sivullisen asemassa. Potilastietojen käsittelytarkoituksen osalta Korkein oikeus piti luotettavana A:n kertomusta siitä, että hän oli tarkastellut B:n potilastietoja B:n henkilöllisyyden varmistamiseksi, B:n hoitoon liittyvien ongelmien tutkimiseksi ja sen selvittämiseksi, miten hänen hoitonsa oli järjestetty, kuinka kauan B oli ollut yksikössä hoidettavana ja oliko edellytyksiä siirtää hänen hoitonsa toiseen yksikköön A:n ja B:n läheissuhteen vuoksi. Toisaalta B oli nimenomaisesti kieltänyt hänen potilastietojensa tarkastelun eikä se, että A:lla olisi ollut yleinen oikeus potilastietojen katseluun, oikeuttanut A:n toimintaa vastoin potilaan selkeää kannanottoa. Korkein oikeus katsoikin A:n rikkoneen potilaan yksityisen suojaan liittyviä säännöksiä ja tuomitsi A:n hovioikeuden tavoin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Korkein oikeus kuitenkin alensi hovioikeuden langettamia rangaistuksia.
Ratkaisu korostaa yksityisyyden suojaa etenkin terveystietoihin liittyvissä tilanteissa. Terveystiedot ovat luonteeltaan hyvin arkaluonteisia salassa pidettäviä tietoja, joiden käsittelyä säännellään tarkasti. Niiden huolimaton käsittely voi herkästi johtaa seurauksiin. Lisäksi asiassa korostui myös potilaan itsemääräämisoikeus. Potilaalla on oikeus päättää omasta hoidostaan, mutta myös omaa hoitoa koskevista tiedoistaan. Jos potilas on ehdottomasti kieltänyt tietojensa käsittelyn tai luovuttamisen, tätä kieltoa tulee noudattaa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa