» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 20101:92 A ja B olivat avioeron tultua vireille allekirjoittaneet 15.5.1991 ositussopimuksen. Tämän jälkeen avioliitto oli jatkunut, kunnes puolisot oli tuomittu avioeroon 6.8.2008. A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden ositus tai erottelu. Pesänjakaja määrättiin toimittamaan puolisoiden omaisuuden erottelu.
A ja B olivat vuonna 1990 avioerohakemuksen tultua vireille allekirjoittaneet ositussopimuksen. Avioerohakemus oli kuitenkin rauennut ja yhteiselämä oli jatkunut. Myöhemmin vuonna 2008 A ja B oli tuomittu avioeroon. A vaati 2008 käräjäoikeudessa, että käräjäoikeus määrää pesänjakajan toimittamaan osituksen tai omaisuuden erottelun. A:n mukaan ositussopimus tehtiin 1991 silloisen avioliiton purkamisen varalta, eikä se tullut sitovaksi avioliiton jatkuessa. B vastusti hakemusta ja piti ositussopimusta pätevänä. Omaisuus oli eroteltu j vuonna 1991 eikä puolisoilla enää hänen mukaan ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
Käräjäoikeus katsoi, että ositussopimus ei ollut lopullinen ositus. Sen mukaan puolisoiden varallisuussuhteet olivat muuttuneet ja se määräsi pesänjakajan suorittamaan osituksen tai erottelun. Hovioikeuden mukaan taas sopimusta ei ollut pidettävä ilmeisen pätemättömänä ja se sitoi osapuolia edelleen. Hovioikeus hylkäsi A:n hakemuksen ja katsoi, ettei asiassa ollut edellytyksiä määrätä pesänjakajaa.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa on kysymys siitä, onko tässä tilanteessa edellytyksiä määrätä pesänjakaja toimittamaan omaisuuden ositus vai erottelu. Korkeimman oikeuden mukaan puolisot ovat ositussopimuksessa sopineet varallisuussuhteidensa lopullisesta järjestelystä eikä ositussopimusta ole pidettävä ilmeisen pätemättömänä. Aiemman Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön nojalla lähtökohta on, että ositussopimus sitoo A:ta ja B:tä. Heillä ei siis ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen eikä täten asiassa ole edellytyksiä määrätä pesänjakajaa toimittamaan ositusta. Koska B ei ole näyttänyt, että puolisoiden omaisuus olisi jo eroteltu, on A:lla oikeus saada pesänjakaja määrätyksi toimittamaan omaisuuden erottelu.
Korkein oikeus siis kumoaa hovioikeuden päätöksen ja määrää pesänjakajan toimittamaan omaisuuden erottelun A:n ja B:n välillä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa