- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhteiselämän lopettamisesta säädetään avioliittolaissa. Asiaa koskevan säännöksen mukaan tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
- Päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin
- Velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista
- Oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon tai on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten
Yhteiselämän lopettamisessa on siis kyse omaisuuden käyttöoikeudesta erotilanteessa. Yhteiselämän lopettamista koskevat säännökset antavat puolisolle mahdollisuuden katkaista perheyhteys esimerkiksi perheväkivalta- tai muissa vastaavissa perheen kriisitilanteissa, jolloin toinen puoliso voidaan saada nopeastikin muuttamaan pois perheen yhteisestä kodista.
Vaatimus yhteiselämän lopettamisesta voidaan tehdä myös avioerohakemuksen yhteydessä. Yhteiselämän lopettamista koskeva päätös voidaan kuitenkin antaa milloin tahansa avioliiton aikana sekä myös avioeron jälkeen ennen osituksen toimittamista.
Kun arvioidaan puolison asunnon tarvetta, huomioon otetaan muun muassa puolisoiden taloudellinen tilanne, mahdollisuudet asunnon hankintaan, huolenpitovastuu yhteisestä lapsesta sekä muut mahdolliset asunnon tarpeeseen vaikuttavat erityistarpeet. Asumis- ja poismuuttomääräyksen yhteydessä tuomioistuin voi lisäksi oikeuttaa toisen puolison käyttämään asuntoirtaimistoon kuuluvaa toisen puolison irtainta omaisuutta, puolison työvälinettä tai muuta puolison tai lasten henkilökohtaista irtainta omaisuutta.
Tuomioistuimen antama päätös yhteiselämän lopettamisesta voidaan panna heti täytäntöön. Lisäksi päätös ja velvoitus asunnosta muuttamiseen ovat voimassa toistaiseksi. Ne raukeavat kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu. Samoin raukeaminen tapahtuu, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu. Yhteiselämän lopettamista koskevaa päätöstä voidaan myös muuttaa tai se voidaan peruuttaa. Edellytyksenä näille on se, että olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet.
Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yhteiselämän lopettamista koskevassa päätöksessä toinen puolisoista voidaan velvoittaa muuttamaan pois puolisoiden yhteisestä asunnosta.
- Samoin yhteiselämän lopettamista koskevassa päätöksessä tuomioistuin voi päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin.
Varoitukset
- Yhteiselämän lopettamista koskeva asia on eri asia kuin avioero ja siten avioeroa tulee hakea erikseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa