- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työntekijän vuosiloma määräytyy lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Lomanmääräytymiskuukaudet ovat lomanmääräytymisvuoden aikana kuluvia kuukausia, eli huhtikuun ensimmäisen päivän ja maaliskuun 31. päivän välinen aika kyseiset päivät mukaan luettuina. Lomaa määräytyy siis huhtikuusta maaliskuuhun joka kuukausi kaksi ja puoli arkipäivää. Jos työsuhde on jatkunut alle vuoden maaliskuun loppuun mennessä, työntekijä saa lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täytenä lomanmääräytymiskuukautena työntekijän on tullut olla työssä kalenterikuukauden aikana vähintään 14 päivää tai 14 työssäolon veroista päivää. Jos lomapäiviä on kertynyt niitä laskettaessa puolikkaita, ne pyöristetään täyteen lomapäivään. Jos työntekijä ei ole 14 päivänä kuussa töissä tai ei tee joka kuukausi 14 päivää töitä, katsotaan lomanmääräytymiskuukaudeksi myös sellainen kuukausi, jolloin hänelle on kertynyt vähintään 35 työtuntia.
Lomamääräytymisvuoden aikana työntekijä ansaitsee lomaa seuraavalle kesälle ja talvelle, jolloin vuosilomat on pidettävä. Työehtosopimuksessa on voitu sopia, että vuosilomaa kertyy kokeneimmille työntekijöille vuosilomalakia enemmän, esimerkiksi kolme vuosilomapäivää lomankertymiskuukautta kohden.
Työssäolon veroista aikaa on poissaoloaika työstä, jolloin työntekijä on kuitenkin lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa. Sitä on myös aika, jolloin työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi työntekijä on poissa työstä. Kuitenkin viikkotyön tasaamiseksi saman kalenterikuukauden aikana annetuista vapaapäivistä neljää päivää ylittäviä vapaapäiviä pidetään työssäolon veroisina, jollei vapaata ole annettu yli kuuden päivän yhtäjaksoisena vapaana. Työssäolopäivien veroisia työpäiviä ovat ne, jolloin työntekijä on erityisäitiysvapaalla, tilapäisellä hoitovapaalla, pakottavien perhesyiden takia vapaalla tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, ollessaan sairauslomalla enintään 75 päivää lomanmääräytymisvuodessa, kuntoutuksen takia enintään 75 päivää lomamääräyrtmisvuodessa, opintovapaalla enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuodessa, koulutukseen osallistumisen vuoksi, lomauttamisen takia, lomauttamista vastaavan työaikajärjestelyn takia tai muun muassa armeijan kertausharjoituksen tai siviilipalveluksen täydennyspalveluksen vuoksi taikka olleessaan poissa työstä oikeudessa todistamisen tai julkisen luottamustehtävän hoitamisen vuoksi.
Työntekijä, joka tekee kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää työtä tai alle 35 tuntia työtä kuukautta kohden, on oikeus kahteen vapaaseen arkipäivään kultakin kuukaudelta edellyttäen, että hänen työsuhteensa jatkuu. Työntekijä saa itse valita, käyttääkö nämä kertyneet vapaansa vai ei. Jos työntekijä on tehnyt samalle työnantajalle työtä usealla eri määräaikaisella sopimuksella ja ainoastaan lyhyin keskeytyksin, on oikeus saada vapaata 2-2,5 päivää lomanmääräytymiskuuta kohden, mutta on työntekijän omassa valinnassa, pitääköhän kertyneet päivät lomana vai ei.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa