- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työehtosopimusta vastaa julkisalan työpaikoissa virkaehtosopimus, joka tunnetaan lyhenteellä VES. Virkaehtosopimus tarkoittaakin siten lähtökohtaisesti työehtosopimusta vastaavaa sopimusta. Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla määrätään. Valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vahvistamiseksi virkaehtosopimuksin ja työrauhan turvaamiseksi neuvotellaan sen mukaan kuin valtion virkaehtosopimuslaissa säädetään.
Osapuolina virkaehtosopimuksissa ovat julkisyhteisö työnantajana ja virkamiehiä edustavat järjestöt. Siten virkaehtosopimus edustaakin valtion, kuntien ja seurakuntien virkamiehiä ja sisältää heidän palvelussuhteisiinsa sovellettavia ehtoja. Työnantajan puolelta virkaehtosopimuksen solmivat Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos, Kirkon työmarkkinalaitos ja työntekijäjärjestöjen pääsopijajärjestöt eli keskusliitot. Virkaehtosopimusjärjestelmässä työmarkkinaosapuolille on jätetty osaltaan valtaa työelämän sääntelyyn. Virkaehtosopimuksessa sovitaan muun muassa palkoista, työajoista ja muista ehdoista, aivan kuten siis työehtosopimuksessakin. Virkaehtosopimus on valtakunnallinen ja määräaikainen sopimus, joka on tehtävä kirjallisesti.
Erona työehtosopimukseen on ainoastaan se, että virkaehtosopimus määrittelee oikeuksia ja velvollisuuksia valtion ja kunta-alan viroissa. Aivan kuten työehtosopimus, niin myös virkaehtosopimus määrittää vähimmäisehdot, joita virkasuhteissa tulee noudattaa. Virkaehtosopimuksissa vahvistetaankin osittain virkamiesten palvelussuhteen ehdot. On kuitenkin huomattava, ettei aivan kaikkia asioita voida sopia virkaehtosopimuksissa. Virkaehtosopimuksilla ei voida sopia esimerkiksi virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista tai eläkkeistä ja niihin verrattavista eduista.
Työrauhavelvoite virkaehtosopimuksessa
Myös virkaehtosopimus sisältää työrauhavelvoitteen.Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Tällaisia kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä ovat sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi aloitetut työtaistelutoimenpiteet. Työrauhavelvoitetta voidaan myös laajentaa virkaehtosopimuksessa.
Pääsopimuksen, yleissopimuksen tai muun ainoastaan erityiskysymyksiä koskevan sopimuksen voimassaolo ei estä ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin uuden muita kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi, ellei toisin ole sovittu.
Virkamiesyhdistyksellä on velvollisuus valvoa, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet pidättäytyvät kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Kyseessä on ns. valvontavelvollisuus. Velvollisuus edellyttää lisäksi, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.
Sallitut työtaistelutoimenpiteet
Virkamiehelle sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat lakko ja työsulku. Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä.
Myös edellä mainitut työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on niin erikseen säädetty. Kielto koskee muita kuin sopimuksenvaraisia asioita silloinkin, kun niistä voidaan tehdä mukaan pääsopimus tai yleissopimus. Virkaehtosopimuksessa on siis otettu se kanta, että työtaistelu voi laillisesti kohdistua vain sopimuksen varassa oleviin eli osapuolen välillä sovittavissa oleviin asioihin.
Tästä syystä virkamiesten sallitut työtaistelutoimenpiteet eroavat työehtosopimuksen mukaan sallituista, joita ovat esimerkiksi poliittinen työtaistelu tai myötätuntotaistelu. Poliittinen työtaistelu kohdistuu sellaiseen asiaan, joka ei ole sopimuksenvarainen ja sovittavissa, joten se ei ole virkaehtosopimuksen mukaan sallittu työtaistelutoimenpide. Kyse on ns. virkamiesten pysyvästä työrauhavelvollisuudesta.
Työnsululla tarkoitetaan valtion toimeenpanemaa ja lakolla virkamiesyhdistyksen valtioon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen työriidassa. Tämä tapahtuu keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien virkamiesten kaikkien virkatehtävien suorittaminen.
Virkamies ei saa osallistua lakkoon muutoin kuin siihen ryhtyneen virkamiesyhdistyksen päätöksen perusteella. Työnsulun toimeenpanemisesta päättää valtion neuvotteluviranomainen.
Seuraukset virkaehtosopimuksen rikkomisesta
Virkaehtosopimukseen sidotun, joka tiedostaen rikkomuksensa rikkoo tai jonka olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Myös valtion tai virkamiesyhdistyksen on väärin menetellessään maksettava vahingonkorvauksen sijasta hyvityssakko. Hyvityssakon enimmäis- ja vähimmäismäärä on määritelty laissa.
Hyvityssakkoon tuomittaessa on määrää harkittaessa otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen koko. Erityisestä syystä on mahdollista, että hyvityssakko jätetään tuomitsematta.
Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsineelle osapuolelle tai, mikäli vahinkoa ei ole syntynyt, sille asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. Jos hyvitykseen oikeutettuja asianosaisia on useita, on tuomiossa määrättävä, ottaen huomioon kunkin asianosaisen ja niiden jäsenten ja edustettavien kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu määrä on asianosaisten kesken jaettava.
Jos virkaehtosopimuksen määräyksiä on rikottu niin olennaisella tavalla, ettei toisilta sopimukseen sidotuilta kohtuudella voida vaatia sopimussuhteen jatkamista, työtuomioistuin voi julistaa sopimuksen heti purkautuneeksi.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Virkamiehelle sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat lakko ja työsulku.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa