- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä syntyy vainajan kuolinhetkellä ja se koostuu tämän varoista ja veloista. Kuolinpesän osakkaat muodostavat kuolinpesän yhteishallinnon.
Valtakirjalla tarkoitetaan yleensä valtuutetun ja päämiehen keskinäistä kirjallista asiakirjaa, jolla todistetaan kolmannelle, että valtuutetulla on pätevä oikeus edustaa valtuuttajaansa. Myös suullinen valtuutus on yleensä pätevä. Valtakirja tulee voimaan, kun se on hyväksytty. Valtuutus voi olla sovittu olemaan voimassa määräajan tai toistaiseksi. Yleensä valtuutus päättyy, kun sen solmimisen perusteena oleva oikeustoimi on suoritettu loppuun.
Kuolinpesän osakkaat voivat tehdä valtakirjan kuolinpesän asioiden hoidosta. Kuolinpesän hoitoa varten tehtävä valtakirja kannattaa tehdä kirjallisesti. Kirjallinen sopimus kannattaa etenkin, jos kuolinpesän jakoa ei aiota viedä loppuun pitkiin aikoihin. Tämä sen takia, että ajan kuluessa voi hyvinkin unohtua, mitä sovittiin. Kirjallisesta valtakirjasta on helppo tarkistaa sovitut asiat ja sitä on myös helpompi tulkita tarvittaessa.
Valtakirjassa voidaan hyvinkin tarkasti rajata, mihin kuolinpesää edustamaan valtuutettu asiamies valtuutetaan ja mihin taas ei. Tällöin puhutaan ns. yksilöidystä valtakirjasta. Toisaalta voidaan tehdä myös ns. yleisvaltakirja, joka tarkoittaa yleistä valtuutusta toimia valtuuttajiensa puolesta. Valtuutetun toimenkuvan lisäksi voi olla viisasta sopia esimerkiksi sopimuksen kestoajasta, valtuutetulle maksettavasta palkkiosta sekä kulukorvauksesta. Myös palkkion ja kulukorvauksen perusteista on suositeltavaa sopia reilusti etukäteen, jotta niistä ei myöhemmin muodostu kiistaa osapuolten välille.
Toisaalta kuolinpesän osakkaat voivat valtuuttaa useampiakin henkilöitä hoitamaan kuolinpesän yhteishallintoa. Tällöin kukin valtuutettu hoitaa hänelle asetetut tehtävät. Voi myös olla, että valtakirjalla on valtuutettu asiamiehiä toimimaan yhteistyössä. Tällöin valtuutetut tekevät päätökset neuvotellen keskenään.
Jos kuolinpesän hallintoa hoitamaan on valtuutettu useampia pesänselvittäjiä, eivätkä he millään pääse asioista yksimielisyyteen, kiista voidaan viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Toisaalta valtuutettu voi yleensä myös erota tehtävästään siitä syystä, että päätöksiä ei erimielisyyksien takia saada tehtyä.
Asioista, joista ei ole annettu valtuutusta, päättävät kuolinpesän osakkaat yksimielisesti.
Mikäli kuolinpesään haetaan pesänselvittäjää tuomioistuimelta, ei valtakirjaa tarvita, vaan kuolinpesän yleishallinnon osakkaat menettävät asialegitimaationsa. Toisin sanoen, tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä toimii noudattaen lain määräyksiä, eikä kuolinpesän osakkaiden "käskyjä". Kuolinpesän osakkat eivät voi myöskään yleensä velvoittaa pesänselvittäjää toimimaan tietyllä tavalla, paitsi jos he ovat yksimielisiä asiasta. Valtakirja on siis ns. "kevennetty vaihtoehto" tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle, koska valtakirjassa voidaan tarkemmin rajata valtuutetun toimivaltaa kuolinpesän osakkaiden haluamalla tavalla.
Kuolinpesän yleishallintoa koskevassa valtakirjassa voidaan valtuutetulle antaa esimerkiksi oikeudet tiedonsaantiin vainajan tileistä, luotoista ja arvo-osuuksista, oikeus vainajan pankkitilin käyttämiseen ja vainajan omistamien osakkeiden myyntiin, oikeus vainajan solmimien sopimusten irtisanomiseen ja - muuttamiseen (kuten luotto- ja vuokrasopimukset), lupa avata tilejä vainajan nimissä, lupa ohjata kuolinpesän posti tiettyyn osoitteeseen, toimivalta huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta ja toimivalta edustaa päämiestä perunkirjoituksessa, oikeus hakea pesänselvittäjää tai -jakajaa päämiehen puolesta, oikeus edustaa päämiestä kuolinpesää koskevissa kanteissa, oikeus perinnönjaon toimittamiseen, oikeus perinnönjakokirjan tai kuolinpesän yhteishallintosopimuksen allekirjoittamiseen päämiehen puolesta, jne. Vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin on valtakirjojakin.
Valtakirjan laatiminen kuolinpesän asioiden hoitamista varten voi olla viisas ratkaisu, jos osakkaat eivät halua virallista pesänselvittäjää, mutta joihinkin tehtäviin, kuten pankkiasioiden hoitoon, halutaan kuitenkin asiantuntija-apua. Kuolinpesän yhteishallintoa koskeva valtakirja voidaan siis räätälöidä juuri sinun tarpeidesi mukaan. Millaisen haluaisit? Soita lakimiehellesi!
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa