- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työriitojen sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia aikaansaamaan sopimuksia. Jos työnantajajärjestön ja työntekijäjärjestön välille syntyy työriita, jota ei saada näiden välisillä neuvotteluilla ratkaistuiksi, voidaan sovinnon aikaansaamiseksi nimittää tilapäinen sovittelija tai sovittelulautakunta. Sovittelusta voi vastata myös valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelijalla on toimisto työ- ja elinkeinoministeriössä. Valtakunnansovittelijan tehtävät jakaantuvat ennakkoestäviin tehtäviin, sovittelutehtäviin ja hallintotehtäviin. Lisäksi valtakunnansovittelija asettaa tilapäisen sovitteluelimen. Työriitojen sovittelu perustuu työriitojen sovittelusta annettuun lakiin.
Sovitteluorganisaatio voidaan perustaa eri tavoin. Se voi esimerkiksi toimia työnantaja- ja työntekijäedustajien varassa tai perustua virkamiehiin. Lisäksi esimerkiksi eräänlainen yhdistelmäkokoonpano, jossa on työnantaja- ja työntekijäedustajia sekä puheenjohtajana ulkopuolinen neutraali henkilö, on mahdollinen. Jos riidan osapuolet ovat työriidan sovittelua varten asettaneet erityisen toimielimen, tulee osapuolten ilmoittaa siitä valtakunnansovittelijan toimistoon. Tässä tapauksessa riitaa ei tule sovitella valtakunnansovittelijan johdosta, ellei toimielin ole jo tuloksetta käsitellyt asiaa tai jos on ilmeistä, ettei toimielin aloita sovittelua itse tai ei selvästi kykene onnistumaan sovitteluissa.
Sovittelu valtakunnansovittelijan johdolla
Sovittelijan on, kun hän katsoo sen asianmukaiseksi tai kun riitapuoli pyytää, kutsuttava riitapuolet neuvotteluihin. Neuvotteluissa sovittelija toimii puheenjohtajana ja määrää, millä tavoin ja missä järjestyksessä riitakohdat on käsiteltävä. Ennen neuvottelujen aloittamista tai niiden ohessa sovittelija voi lisäksi alistaa riitapuolten harkittavaksi, että olisiko aiotun työtaistelun aloittamista siirrettävä siihen asti, kunnes sovittelun tulos on saatu selville. Sovittelun pääasiallisena tehtävänä voidaan katsoa olevan riidan osapuolten avustaminen, jotta nämä pääsisivät sovintoon. Sovittelijan tehtävät liittyvätkin siis työriitojen sovitteluun sekä suhteiden edistämiseen työmarkkinaosapuolten välillä. Oikeusriidat eivät kuitenkaan kuulu työriitojen sovittelijan käsiteltäviin työriitoihin, vaan oikeusriitoja ratkaisevat lähinnä yleiset tuomioistuimet ja työtuomioistuin.
Aluksi sovittelijan on otettava perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arvosteluun olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista. Tämän jälkeen hänen on koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähäisiksi sekä pyrittävä johtamaan riitapuolet sovintoon mieluiten heidän omien ehdotustensa ja tarjoustensa perusteella, joihin sovittelijan on ehdotettava sellaisia myönnytyksiä ja tasoituksia mitkä ovat tarkoituksenmukaisia ja kohtuullisia.
Sovittelija voi sovittelua hoitaessaan omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijoita tai muita tietojen saamista varten tarpeellisia henkilöitä. Lisäksi sovittelijalle on suoritettava valtion varoista hänen kohtuulliseksi harkitsemansa korvaus. Korvaus suoritetaan kuitenkin vain sovittelijan sitä itse pyytäessä. Sovittelusta riitapuolille aiheutuvat kustannukset jäävät riitaosapuolien maksettavaksi.
Jollei riitaa saada sovittelusta huolimatta sovituksi, sovittelija voi esittää riitapuolille kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehoittaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta ei saa ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan antamaa suostumusta millään tavoin julkistaa.
Jos riitapuolet eivät hyväksy sovintoehdotusta, tulee sovittelijan harkita tulisiko sovittelua jatkaa tai keskeyttää sovittelu kokonaan. Sovittelu voidaan keskeyttää, jos sovittelija katsoo ettei ole edellytyksiä hänen antamalleen sovintoehdotukselle.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Työnseisauksesta tai sen laajentamisesta on lain mukaan ilmoitettava 14 vuorokautta ennen sen toteuttamista valtakunnansovittelijan toimistoon sekä vastapuolelle.
- Työriitojen sovittelua koskee työriitojen sovittelusta annettu laki.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa