Minilex - Lakipuhelin

Työntekijän salassapitovelvollisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työntekijällä voi olla työsuhteensa perusteella salassapitovelvollisuus. Salassapitovelvollisuus koskee työntekijän työssä tietoonsa saamia ammatti- ja liikesalaisuuksia, joita työntekijä ei saa käyttää hyödykseen työsuhteensa aikana. Liikesalaisuudella tarkoitetaan asiaa, jonka salassa pitämisellä on merkitystä sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on. Salassapitovelvollisuus koskee myös työsuhteen jälkeistä aikaa, jos työntekijä on saanut salaisuudet tietoonsa jotakin laitonta reittiä.

Salassapitovelvollisuus estää työntekijää itseään käyttämästä ammatti- tai liikesalaisuuksia hyödykseen, mutta työntekijä ei saa myöskään ilmaista tietoaan muille. Työntekijä ei siten voi kertoa esimerkiksi toisen yrityksen työntekijälle työmenetelmiä tai ohjelmistoja, jotka on katsottava salassa pidettäviksi. Salassapitovelvollisuus koskee pääsääntöisesti vain työsuhteen aikaa, koska työntekijällä on katsottava olevan oikeus käyttää hyväkseen työssään saamia taitoja ja kokemuksia.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös erillisestä salassapitosopimuksesta, joka jatkaa työntekijän salassapitovelvollisuutta myös työsuhteen päättymisen jälkeiseenkin aikaan. Tästä sopimuksesta on sovittava erikseen ja samalla on määriteltävä sopimuksen sisältö ja laajuus. Salassapitosopimuksen tarvetta on harkittava aina tapauskohtaisesti.

Salassapitovelvollisuuden rikkonut työntekijä voidaan määrätä korvaamaan tuottamansa vahinko työnantajalle. Lisäksi myös se, jolle työntekijä on salassa pidettävän tiedon ilmaissut, on vastuussa vahingon korvaamisesta, jos hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. Lisätietoja työntekijän salassapitovelvollisuudesta voit kysyä juristeiltamme.

 

Yhteenveto

 

  • Työntekijällä voi olla salassapitovelvollisuus, joka koskee työssä tietoon tulleita ammatti- ja liikesalaisuuksia, työsopimuksensa perusteella. 
  • Salassapitovelvollisuus estää työntekijää itseään käyttämästä ammatti- tai liikesalaisuuksia hyödykseen ja ilmaisemaan tietoa muille. 
  • Salassapitovelvollisuus koskee pääsääntöisesti vain työsuhteen aikaa, koska työntekijällä on katsottava olevan oikeus käyttää hyväkseen työssään saamia taitoja ja kokemuksia.
  • Jos työntekijä saa laitonta reittiä pitkin salaisuuksia tietoonsa työsuhteen päättymisen jälkeen, katsotaan salassapitovelvollisuuden koskevan myös työsuhteen jälkiestä aikaa. 
  • Salassapitovelvollisuudesta myös työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan voi työntekijä ja työnantaja sopia erillisellä salassapitosopimuksella. 
  • Salassapitosopimuksen tarvetta on harkittava aina tapauskohtaisesti ja se on aina sovittava erikseen määrittelemällä sen sisältö ja laajuus.
  • Työntekijä, joka on rikkonut salassapitovelvollisuuden, voidaan määrätä korvaamaan tuottamansa vahinko työnantajalle. 
  • Myös salassa pidettävän tiedon vastaanottaja on vastuussa vahingonkorvauksista, mikäli hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.  

 

Summary in English

 

  • The employee may have a duty of confidentiality, which concerns professional and business secrets learned at work, based on the employment contract.
  • The duty of confidentiality prevents the employee himself/herself from using professional or business secrets for his/her own benefit and from disclosing information to others.
  • As a rule, the duty of confidentiality applies only to the period of the employment relationship, because the employee must be considered to have the right to use the skills and experiences gained in his work later on.
  • If an employee gets to know secrets through an illegal route after the end of the employment relationship, the duty of confidentiality is considered to apply to the period after the employment relationship as well.
  • The employee and employer can agree on the obligation of confidentiality even after the end of the employment relationship in a separate confidentiality agreement.
  • The need for a non-disclosure agreement must always be considered on a case-by-case basis and it must always be agreed separately by defining its content and scope.
  • An employee who has violated the confidentiality obligation can be ordered to compensate the employer for the damage he caused.
  • The recipient of confidential information is also liable for damages, if he/her knew or should have known that the employee acted unlawfully.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]