- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun perittävä on ollut naimisissa, mutta häneltä ei ole jäänyt rintaperillisiä, menee perittävän jäämistö kokonaisuudessaan tämän eloonjääneelle puolisolle eli leskelle. Kun leski itse kuolee, menee puolet tämän kuolinpesästä ensiksi kuolleen puolison sellaisille toissijaisille perillisille, joilla silloin on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso. Toissijaiset perilliset ovat siis vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Mikäli ensiksi kuollut puoliso on kuitenkin testamentannut omaisuutensa leskelle, on koko kuolinpesä lesken.
Keitä toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan?
Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan ensiksi kuolleen puolison isää ja äitiä sekä sisaruksia ja heidän jälkeläisiään, jotka perivät kuolleen sukulaisensa tämän eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen. Samoin toissijaisen perillisen asema voi perustua myös kuolleen puolison tekemään testamenttiin.
Miten toissijaisten perillisten keskinäinen perimysjärjestys määräytyy?
Toissijaisista perillisistä perinnön saa ensisijaisesti ensiksi kuolleen puolison äiti, isä ja sisarukset. Mikäli tähän ryhmään kuuluvia sukulaisia ei ole, menee perintö perittävän isovanhemmille ja heidän rintaperillisilleen, eli perittävän sedille ja tädeille.
Tätä kaukaisemmilla sukulaisilla ei ole oikeutta perintöön. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli edellä mainittuja sukulaisia ei ole elossa, menee kuolleen puolison jälkeen jäävä perintö valtiolle. Perintö ei siis näin ollen voi mennä esimerkiksi vainajan serkuille, ellei tällaisesta ole testamentilla määrätty.
Miten perintö jaetaan, jos kaikki ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat kuolleet?
Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat eloonjääneen puolison kuollessa itsekin jo kuolleet, jaetaan kuolinpesä kokonaisuudessaan lesken omille perillisille. Mikäli taas leskellä ei ole omia perillisiä, jaetaan koko kuolinpesä ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.
Voiko leski määrätä perintönä saamastaan ensiksi kuolleen puolison omaisuudesta haluamallaan tavalla?
Leski voi halutessaan myydä ja lahjoittaa ensiksi kuolleelta puolisolta perimäänsä omaisuutta. Toissijaisten perillisten oikeuksien turvaamiseksi tätä lesken oikeutta määrätä omaisuudesta on kuitenkin jonkin verran rajoitettu. Leski ei esimerkiksi saa lahjoittaa omaisuutta niin, että kuolinpesän varallisuus vähenisi olennaisesti. Leski ei myöskään voi määrätä testamentilla toissijaisille perillisille kuuluvasta omaisuudesta.
Tällaisilla rajoituksilla varmistetaan, että ensiksi kuolleen puolison omaisuus pysyy suvun omistuksessa, eikä leski pääse siirtämään toissijaisille perillisille aikanaan kuuluvaa omaisuutta esimerkiksi omille lapsille tai sukulaisilleen.
Miten lesken itsensä kerryttämä omaisuus vaikuttaa pesän jakamiseen ja toissijaisten perillisten asemaan?
Mikäli eloonjäänyt puoliso on saanut omaisuutta perintönä, testamentilla tai lahjana, jaetaan tällainen omaisuus vain lesken perillisten kesken. Samoin myös lesken leskeysaikanaan ansiotyöllä kerryttämä varallisuus kuuluu sekin lesken perillisille. Tällä tavoin voidaan varmistaa, etteivät kuolleen puolison sukulaiset voi hyötyä lesken omalla työllään ansaitsemasta vaurastumisesta. Jos taas leski on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla tavalla aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on lesken kuolinpesää jaettaessa hänen omille perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Mikäli vastiketta ei voida suorittaa ja lesken antaman lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkaa ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta perintöön, on lahja tai sen arvo palautettava kuolinpesään. Tällainen palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus lesken kuoleman jälkeen toimitettiin, mutta kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Huomaathan, että toisin ansiotulon kohdalla, lesken eläkkeenä saama tulo jaetaan tasan molempien puolisoiden perillisten kesken. Eläkkeen kun ei katsota tässä yhteydessä olevan ansiotuloa.
Voidaanko perinnönjako lesken ja toissijaisten perillisten kesken tehdä jo lesken eläessä?
Eloonjääneellä puolisolla on oikeus milloin tahansa vaatia perinnönjaon toimittamista hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Jako tehdään tuolloin samoin kuin eloonjääneen puolison kuollessa tehtäisiin ja se sitoo perillisiä siitäkin huolimatta, että lesken kuollessa toissijaiset perilliset olisivat vaihtuneet.
Yhteenveto
- Perittävän ollessa naimisissa ja ilman rintaperillisiä, leski perii koko jäämistön.
- Lesken kuollessa puolet hänen kuolinpesästään menee ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.
- Jos toissijaisia perillisiä ei ole, perintö voi mennä valtiolle.
- Leski voi määrätä perimästään omaisuudesta haluamallaan tavalla, mutta rajoitukset estävät häntä luovuttamasta toissijaisille perillisille kuuluvaa omaisuutta.
- Eloonjääneellä puolisolla on oikeus milloin tahansa vaatia perinnönjaon toimittamista hänen ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.
Summary in English
- When the deceased is married and has no direct natural heirs, the surviving spouse inherits the entire estate.
- If the widow dies, half of their estate goes to the secondary heirs of the first deceased spouse.
- If there are no secondary heirs, the inheritance may go to the state.
- The spouse can determine the distribution of their inherited property in any way they wish, but restrictions prevent them from disposing of the property belonging to the secondary heirs.
- The surviving spouse has the right to demand the distribution of the inheritance at any time among themselves and the secondary heirs of the first deceased spouse.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Tuleeko toissijaiset perilliset kutsua ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavaan perunkirjoitukseen?
Kyllä. Toissijaiset perilliset on kutsuttava sekä ensiksi kuolleen puolison että lesken kuoleman jälkeen pidettävään perunkirjoitukseen.
2. Saako leski testamentata ensiksi kuolleen puolison omaisuutta omille sukulaisilleen?
Leski ei voi määrätä testamentilla toissijaisille sukulaisille aikanaan kuuluvasta omaisuudesta.
3. Jaetaanko koko lesken kuolinpesän omaisuus puoliksi lesken ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken?
Lesken lahjana, perintönä tai testamentin nojalla saama omaisuus sekä tämän omalla ansiotyöllään kartuttamat säästöt jaetaan vain lesken omien perillisten kesken.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa