- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Täysi-ikäinen henkilö kykenee tavallisesti huolehtimaan asioistaan itsenäisesti. On kuitenkin huomionarvoista, että myös täysi-ikäisen edunvalvonta voi ajankohtaistua tietyissä laissa tarkemmin määritellyissä tapauksissa. Edunvalvonta voi kattaa niin taloudellisia kuin muita päämiehen edun kannalta huolehtimista vaativia asioita sen mukaisesti, kun edunvalvojan toimivallasta määrätään edunvalvontamääräyksessä. Täysi-ikäisen edunvalvojana on sellainen henkilö, jonka joko tuomioistuin tai holhousviranomainen määrää suorittamaan kyseistä tehtävää. Tuomioistuimen on mahdollista määrätä täysi-ikäiselle henkilölle edunvalvoja silloin, jos henkilö on itse sairaudesta, henkisen toiminnan häiriintymisestä, heikentyneestä terveydentilasta tai muusta vastaavasta syystä johtuen kykenemätön valvomaan omaa etuaan tai huolehtimaan itseään taikka varallisuuttaan koskevista asioista. Kyseisten asioiden tulee tällöin olla sellaisia, että ne vaativat hoitoa, eivätkä muulla tavoin tule asianmukaisesti hoidetuiksi. Holhousviranomaisen velvollisuutena on tarpeen vaatiessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus koskien edunvalvojan määräämistä.
Edunvalvojan määrääminen voidaan tehdä pääsääntöisesti, jos henkilö, jonka edunvalvonta olisi kyseessä, ei vastusta määräämisen tekemistä. Vastustamisesta huolimattakin määrääminen on tosin mahdollista, jos vastustamisen ei katsota olevan riittävän aiheellista, kun huomioidaan henkilön tila ja edunvalvontaa koskeva tarve. Edunvalvojaa määrättäessä on tarkoitus rajoittaa edunvalvottavan itsemääräämisoikeutta mahdollisimman vähän, jolloin edunvalvonta saattaa muodostua eri henkilöillä hyvinkin erilaiseksi. Artikkelin aikana keskitytään käsittelemään muun muassa täysi-ikäisen henkilön edunvalvonnan sisältöä, edunvalvojaan kohdistettavia vaatimuksia sekä sitä, milloin edunvalvonta lakkaa.
Edunvalvonnan sisältö ja edunvalvojan tehtävät
Edunvalvojan tehtävät ja näin ollen edunvalvonnan sisältö on mahdollista rajoittaa koskemaan esimerkiksi määrättyä oikeustointa, asiaa tai jotakin tiettyä omaisuutta. Jos edunvalvojan määrääminen ei yksin ole riittävää henkilön etujen turvaamiseksi, saattaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen olla tarpeellista myös muin keinoin. Edunvalvojan tehtävät voivat vaihdella tapauskohtaisesti, mutta seuraavaksi esitellään joitakin yleensä edunvalvonnan sisältöön kuuluvia toimia.
Ensiksikin edunvalvoja on kelpoinen edustamaan päämiestään, eli henkilöä, jonka etua valvotaan, silloin, kun kyse on päämiehen omaisuutta tai taloudellisia asioita koskevista oikeustoimista. Edustaminen on mahdollista, jos tuomioistuin ei ole nimenomaisesti määrännyt asiasta toisin, eikä toisin ole myöskään säädetty. Edunvalvojan edustamisoikeus voi tuomioistuimen määräyksestä ulottua myös sellaisin asioihin, jotka koskevat päämiehen henkilöä ja joiden merkitystä päämies ei itse kykene ymmärtämään. Edustamiskelpoisuus rajoittuu, mikäli edustamisesta jossakin asiassa on nimenomaan toisin säädetty. Edunvalvoja ei voi antaa päämiehensä puolesta suostumusta avioliittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia taikka edustaa päämiestään jossain muussa asiassa, joka voidaan rinnastaa henkilökohtaisuutensa vuoksi edellä mainittuihin. Jos tuomioistuin ei ole useamman edunvalvojan tapauksessa tehnyt heidän kesken tehtävänjakoa, tulee heidän huolehtia päämiehen edunvalvontatehtävistä yhdessä.
Toiseksi on huomionarvoista, että edunvalvoja voi hoitaa päämiehensä omaisuutta. Tällöin edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen kuuluva saatava on mahdollista suorittaa ainoastaan joko edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen päämiehen omalle tilille. Suoritusta on tosin pidettävä pätevänä silloinkin, kun se tehdään päämiehelle, jos velallinen ei ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään olosuhteet huomioiden tietää, että edunvalvoja vastaa suorituksen vastaanottamisesta. Silloin, kun päämiehellä on tili luottolaitoksessa, on edunvalvojan tehtävä ilmoittaa luottolaitokselle siitä, kuka tai ketkä saavat nostaa varoja, jotka ovat tilillä. Edunvalvojan ei ole sallittua lahjoittaa päämiehelleen kuuluvaa omaisuutta. Omaisuuden hoitaminen tulee tehdä niin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi sekä tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Edunvalvojan velvollisuus on tällöin huolehtia päämiehensä oikeuksista tunnollisesti ja niin, että tavoitteena on päämiehen parhaan edistäminen. Edunvalvoja voi ottaa päämiehen omaisuuden hallintaansa siltä osin, kun on tarpeellista päämiehen etujen suojaamiseksi. Päämiehelle tulee jättää hänen henkilökohtaiseen käyttöön tarvitsemansa omaisuus. Se, että edunvalvoja määrätään, ei itsessään estä päämiestä vallitsemasta omaa omaisuuttaan tai tekemästä oikeustoimia, jos laissa ei nimenomaisesti säädetä toisin.
Kolmanneksi edunvalvojan tehtäviin kuuluu huolehtia siitä, että täysi-ikäiselle päämiehelle järjestetään tarvittaessa hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Tällöin tietyn toimenpiteen järjestämisestä on huolehdittava sen mukaan kuin on päämiehen huollon tarpeen, olojen ja omien toivomusten mukaan katsottavissa asianmukaiseksi.
Neljänneksi edunvalvojan tehdessä päätöksiä päämiehensä puolesta, tulee hänen tiedustella päämiehen mielipidettä. Tiedustelu ja päämiehen kuuleminen on tehtävä, jos asia on hänen kannaltaan tärkeä ja kuuleminen on järjestettävissä ilman huomattavaa hankaluutta. Kuulemista ei pidetä yleensä tarpeellisena silloin, kun päämies ei ole kykeneväinen ymmärtämään asian merkitystä.
Jos edunvalvoja aiheuttaa tehtäväänsä hoitaessaan päämiehelleen tahallisesti tai huolimattomuudesta vahingon, on hän velvollinen korvaamaan sen.
Kuka voidaan määrätä edunvalvojaksi?
Edunvalvojaksi voidaan määrätä henkilö, joka on tehtävään sopiva. Lisäksi henkilön on tällöin annettava suostumuksensa sille, että hänet määrätään hoitamaan kyseistä tehtävää. Edunvalvojan sopivuutta arvioitaessa voidaan huomioida esimerkiksi henkilön taidot, kokemus sekä tehtävän laatu ja laajuus. Vajaavaltaisen ei ole mahdollista toimia edunvalvojana. Vajaavaltaisella henkilöllä tarkoitetaan tällöin joko alle 18-vuotiasta, eli alaikäistä, henkilöä tai sellaista täysi-ikäistä, eli 18 vuotta täyttänyttä, henkilöä, joka on muutoin julistettu vajaavaltaiseksi.
Täysi-ikäisen henkilön edunvalvonnan lakkaaminen
Edunvalvontamääräyksen katsotaan olevan voimassa joko toistaiseksi tai sen määräajan, joka määräystä annettaessa on asetettu. Edunvalvoja voidaan määrätä hoitamaan myös tiettyjä tehtäviä, jolloin määräyksen voimassaolo kattaa tehtävien hoitamisen kestävän ajan. Tarpeen vaatiessa tuomioistuin tai tilanteesta riippuen holhousviranomainen voi myös muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksessä mainittua edunvalvonnan voimassaoloaikaa. Tuomioistuimen tulee vapauttaa edunvalvoja hänelle määrätystä tehtävästä, jos hän osoittautuu tehtävän hoitamiseen kykenemättömäksi, sopimattomasti tai jos vapauttamiseen katsotaan olevan jokin muu erityinen syy. Edunvalvoja tulee vapauttaa tehtävästään tuomioistuimen tai holhousviranomaisen toimesta myös, jos hän pyytää vapauttamista itse.
Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tehtävän voidaan näin ollen katsoa lakkaavan esimerkiksi silloin, kun edunvalvojan saama määräys ei ole enää voimassa, päämies kuolee tai kun edunvalvoja joko vapautetaan tehtävästään tai julistetaan vajaavaltaiseksi. Tehtävä voi lakata myös, kun edunvalvonnasta on tehty päätös vieraassa valtiossa niin, että päätös tunnustetaan Suomessa ja se on ristiriidassa sen kanssa, että edunvalvojan tehtävä jatkuisi. Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan hakemuksesta silloin, kun päämiehen ei katsota olevan enää edunvalvonnan tarpeessa. Myös päämiehen vieraaseen valtioon muuttaminen saattaa merkitä edunvalvojan tehtävän lakkaamaan määräämisen ajankohtaistumista.
Täysi-ikäisen henkilön edunvalvontaan on artikkelin aikana luotu suppea katsaus. Epäselviksi jääneiden kysymysten osalta saattaa olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja tuomioistuimen tai holhousviranomaisen toimesta.
- Edunvalvojaksi määrättävän henkilön tulee olla tehtäväänsä sopiva ja antaa suostumuksensa tehtävään määräämiseen.
Varoitukset
- Edunvalvonnan sisältö voi muodostua tilanteesta riippuen hyvinkin erilaiseksi eri henkilöiden osalta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa