- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäynnin suullisuus perustuu suullisuusperiaatteeseen. Suullisuusperiaate tarkoittaa, että tuomioistuimessa asianosaiset toimivat ja esittävät asiansa suullisesti ilman kirjelmiä. Suullisella käsittelyllä oikeudessa tarkoitetaan siis asioiden esittämis- ja käsittelymuotoa sekä yleisesti osapuolten kommunikointitapaa.
Suullisen kommunikaation merkitys tuomioistuimessa
Suullisen kommunikaation myötä asianosaiset sekä tuomioistuimen jäsenet voivat varmistua siitä, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet oikeudenkäyntimenettelyssä esitetyn aineiston oikealla tavalla. Suullinen kommunikaatio on myös välitöntä ja tällöin asiat oikeudenkäynnin osapuolten ja tuomioistuimen jäsenten välillä välittyvät nopeasti ja tarkasti, sillä puheen lisäksi osapuolet kykenevät havainnoimaan myös henkilöiden eleitä, ilmeitä ja painotuksia. Suullisessa käsittelyssä on luonnollisesti myös helppo ja nopea korjata, mikäli asia ei tule ymmärretyksi oikein.
Lähtökohtaisesti oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää menettelyn järjestämistä suulliseksi ja välittömäksi. Kaikissa tilanteissa, esimerkiksi muutoksenhakutuomioistuimissa, ei aina kuitenkaan ole mahdollista järjestää käsittelyä suulliseksi. Tämä johtuu etenkin siitä, että suullinen käsittely vaatii huomattavasti enemmän resursseja tuomioistuimelta kuin kirjallinen käsittely. Sen vuoksi riidattomissa ja yksinkertaisissa asioissa pitäydytään yleensä kirjallisessa käsittelyssä.
Suullinen valmistelu käräjäoikeudessa
Niin riita- kuin rikosasiankin vireillepano alkaa kirjallisen haastehakemuksen toimittamisella käräjäoikeuteen. Ennen pääkäsittelyä asiaa tulee valmistella joko kirjallisessa tai suullisessa valmistelussa. Lähtökohtaisesti, etenkin riita-asioissa, asia pyritään jo kirjallisessa valmistelussa saattamaan sellaiseen muotoon, että asian käsittelyä voidaan jatkaa pääkäsittelyssä. Kuitenkin, mikäli asiaa ei ole kirjallisessa valmistelussa kyetty saattamaan tarpeelliseen muotoon pääkäsittelyä varten, etenee asian käsittely suulliseen valmisteluun.
Suullinen pääkäsittely käräjäoikeudessa
Niin riita- kuin rikosasioissakin alioikeuden pääkäsittelyssä pääsääntönä on kirjallisen lausuman esittämis- ja lausumiskielto. Sama koskee myös aiemmin käsiteltyä suullista valmisteluistuntoa. Tulee kuitenkin huomioida, että valmistelu voi olla joko kokonaan tai osaksi kirjallista. Asianosaisten esitysten suullisuuden lisäksi myös todistajan on esitettävä kertomuksensa tuomioistuimessa suullisesti, eikä hän näin ollen saa viitata kirjalliseen todistajankertomukseen. Niin asianosainen kuin todistajakin saa kuitenkin käyttää apunaan muistiinpanoja, sillä niiden katsotaan edesauttavan lausuntojen luotettavuutta.
Suullinen käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa
Hovioikeudessa pääsääntönä on edelleen asian kirjallinen käsittely. Hovioikeuden on kuitenkin lähtökohtaisesti toimitettava suullinen pääkäsittely, mikäli riita-asian asianosainen tai rikosjutun asianomistaja tai vastaaja sitä vaatii. Hovioikeus voi myös omasta aloitteestaan toimittaa pääkäsittelyn, jos pitää sitä tarpeellisena. Myös hovioikeuden pääkäsittelyssä noudatetaan kirjallisen lausuman esittämis- ja lukemiskieltoa.
Korkeimman oikeuden osalta laissa on säädetty ainoastaan siitä, että se voi tarvittaessa toimittaa suullisen käsittelyn, jossa kuullaan asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä. Todellisuudessa kuitenkin vain erittäin harvoissa tapauksissa toimitetaan suullinen pääkäsittely. Korkein oikeus voi kuitenkin toimittaa suullisen valmisteluistunnon, jossa asianosaiset voivat esittää selvitystä, vaikka lopulta kyseisessä asiassa ei toimitettaisikaan suullista pääkäsittelyä.
Suullinen käsittely hallintotuomioistuimissa
Muutoksenhakutuomioistuinten lisäksi myös hallintotuomioistuimissa on selkeänä pääsääntönä kirjallinen menettely. Hallintotuomioistuimissa suullinen käsittely voidaan kuitenkin järjestää asianosaisen pyynnöstä tai tuomioistuimen omasta aloitteesta. Lähtökohtaisesti hallinto-oikeuden on toimitettava suullinen käsittely, mikäli asianosainen on sitä vaatinut. Asianosaisen on pyytäessään suullista käsittelyä perusteltava, miksi kirjallinen menettely on riittämätön ja mitä selvitystä suullisessa käsittelyssä esitettäisiin. Koska kirjallinen käsittely hallintotuomioistuimissa on selkeä pääsääntö, täytyy suulliselle käsittelylle olla riittävät perusteet.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mitä suullinen käsittelymuoto tarkoittaa käytännössä riita- tai rikosasian asianosaisen osalta?
Suullinen käsittely oikeudessa tarkoittaa asianosaisen sekä todistajan osalta sitä, ettei tuomioistuimessa voi esittää suoraan kirjallista lausuntoa. Asianosaisen tai todistajan tulee siis kertoa suullisesti tuomioistuimessa esittämänsä seikat.
2. Onko tuomioistuimessa mahdollista käyttää mitään kirjallista menetelmää?
Vaikka pääsääntönä toimii asian suullinen käsittely, saa istunnossa kuitenkin käyttää muistin tukena toimivia muistiinpanoja. Lisäksi tuomioistuimessa voidaan tapauskohtaisesti esittää kirjallisia todisteita.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa