- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Rikoslain mukaan rangaistusta mitattaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat rangaistusta lieventävät seikat. Lisäksi rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksesta ilmenevään tekijän syyllisyyteen, teon vahingollisuuteen, vaarallisuuteen sekä muihin teon vaikuttimiin. Tietyissä tilanteissa rikoksesta seuraavaa rangaistusta voidaan lieventää. Lieventämisperusteita sovellettaessa teosta tuomitaan lievempi rangaistus kuin normaalitapauksessa. Rangaistus määrätään kuitenkin rikoksesta säädetyn vähimmäis- ja enimmäisrangaistuksen väliltä.
Lieventämisperusteet
Ensimmäinen rangaistuksen lieventämisperuste on rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka. Tällaisissa tilanteissa rikoksentekijällä ei ole ollut täyttä valinnanvapautta toiminnastaan, mikä lieventää syyllisyysarviointia. Painostaminen voi olla psyykkistä tai fyysistä, esimerkiksi uhkailua. Niin sanotussa absoluuttisessa pakossa rikoksentekijä voi olla kokonaan vastuusta vapaa. Yleisenä esimerkkinä voidaan mainita ravintolan vahtimestarin ravintolan omistajalta saama käsky olla päästämättä sisään ulkomaalaisia henkilöitä. Tällainen käsky ja sen noudattaminen rikkoo lakia, mutta toisaalta käskyn laiminlyönti voi johtaa siihen, ettei vahtimestari saa jatkossa työvuoroja. Painostuksen tai uhan vaikutuksen on oltava huomattava.
Toisena lieventämisperusteena on voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia. Voimakkaasta inhimillisestä myötätunnosta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun rikokseen on vaikuttanut tekijän tuntema sääli. Esimerkkitilanteina voisi mainita toisen surmaaminen tämän äärimmäisten kärsimysten lopettamiseksi, tai kun äiti varastaa elintarvikkeita nälkää näkevien lastensa ruokkimiseksi. Jos nimenomaan voimakas inhimillinen myötätunto on saanut henkilön tekemään rikoksen, voidaan määrättävää rangaistusta lieventää.
Poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus voi myös lieventää rangaistusta. Kyse on äkillisen päähänpiston vaikutuksesta rikoksen tekemiseen, kun rikoksentekopäätökseen on vaikuttanut olennaisesti suotuisa ja houkutteleva tilaisuus. Esimerkkinä voi mainita tilanteen, jossa henkilö löytää yllättäen linja-autosta puhelimen tai lompakon. Kyse ei ole päähänpistosta, jos rikos on etukäteen suunniteltu ja arvioitu.
Asianomistajan eli rikoksen uhrin poikkeuksellisessa myötävaikutuksessa on usein kyse provosoinnista. Esimerkiksi henkilön solvatessa ja loukatessa toisen kunniaa, voi tällainen provosointi johtaa pahoinpitelyrikokseen. Provokaatio voi olla myös fyysistä, esimerkiksi tönimistä. Muita asianomistajan eli rikoksen uhrin poikkeuksellisen myötävaikuttamisen tilanteita ovat esimerkiksi, kun tämä jättää omaisuutensa vaille mitään suojaa, ottaa tarpeettomia riskejä tai laiminlyö toimia, joilla voidaan rajoittaa vahinkoja. Poikkeuksellisen myötävaikutuksen on oltava sellaista, että se on ollut omiaan heikentämään rikokseen syyllistyneen kykyä noudattaa lakia.
Mikä on sitten muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia? Huomiota voidaan kiinnittää rikoksenteko-olosuhteisiin. Kyseeseen tulevat erityisesti anteeksiantoperusteita lähellä olevat tilanteet, kuten liioitellut hätävarjelu- ja pakkotilateot, jos tekijää ei vapauteta vastuusta kokonaan. Päihtymystä ei yleensä pidetä syyntakeisuusarvioinnissa huomioitavana seikkana, ellei alkoholin vaikutus ole ollut epätyypillinen tai muutoin yllättävä, johon tekijä ei ole voinut varautua.
Kolmas lieventämisperuste on tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä. Jos rikoksen asianosaiset sopivat asian, voi syyttäjä jättää syytteen nostamatta tai tuomioistuin voi huomioida sovinnon rangaistuksen mittaamisessa lieventävänä asiahaarana. Sovinto voi vaikuttaa rangaistukseen lieventävästi erityisesti silloin, kun kyseessä on rikos, joka ei tuota rikoksentekijälle hyötyä, mutta aiheuttaa vahinkoa rikoksen uhrille. Esimerkiksi pahoinpitely on tällainen rikos.
Rikoksentekijä voi pyrkiä estämään tai poistamaan rikoksensa vaikutuksia esimerkiksi siten, että pahoinpitelijä toimittaa uhrinsa sairaalahoitoon tai tuhopolttaja hälyttää palokunnan. Pyrkimyksen estää rikoksen vaikutuksia tulee olla oma-aloitteinen, jotta se voidaan huomioida lieventävänä seikkana rangaistusta määrätessä.
Myös oman rikoksen selvittämisen edistäminen on lieventämisperuste. Kyse voi olla rikoksen tunnustamisesta tai itsensä ilmiantamisesta ennen, kuin tekijää epäillään rikoksesta. Mitä enemmän rikos on viranomaisten puolelta selvitetty, sitä vähemmän painoarvoa rikoksentekijän tunnustamiselle annetaan harkittaessa lieventämisperusteen soveltumista. Lieventämisperuste koskee vain tilanteita, joissa tekijä selvittää omaa rikostaan tai omia rikoksiaan. Rikoskumppaneiden paljastaminen ei lievennä tekijälle tuomittavaa rangaistusta.
Rikoksesta määrättävää rangaistusta voidaan myös lieventää, jos rikoksentekijä oli tekohetkellä alle 18-vuotias tai hänen osallisuutensa rikokseen on selkeästi muita samaan rikokseen syyllistyneitä alhaisempi. Kyse voi olla tilanteesta, jossa henkilö on toiminut avunantajana rikoksessa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Rikoksesta määrätään rangaistus huomioiden teon vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksentekijän syyllisyys
- Rangaistuksen lieventäminen tapahtuu rikoksesta määrätyn rangaistuasteikon sisällä. Erikseen on määritelty perusteet rangaistusasteikon lieventämiselle
Varoitukset
- Alkoholin käyttö ei ole kuin poikkeuksellisesti rikosvastuuta lieventävä seikka
- Rangaistusta lieventämällä ei voida alittaa rikoksesta määrättyä vähimmäisrangaistusta
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa