- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pesänselvittäjä ottaa kuolinpesän hallintoonsa. Hän voi olla joko kuolinpesän ulkopuolinen henkilö tai kuolinpesän osakas. Kuolinpesän osakas voidaan tosin määrätä pesänselvittäjäksi vain poikkeuksellisesti, mikäli kuolinpesän muut osakkaat eivät sitä vastusta ja siihen on erityisiä syitä.
Erityisen merkittävä rooli pesänselvittäjällä on jäämistön laajuuden selvittämisessä ja pesän vastuiden täyttämisessä. Esimerkiksi velkojien intressit on täytettävä tai varmistettava, että ne tulevat täytetyiksi, ennen kuin pesä voidaan jakaa. Jos pesänselvittäjä julistaa pesänselvityksen päättyneeksi, vaikka kuolinpesän kaikkia velkoja ei tosiasiallisesti ole suoritettu tai selvitetty, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen.
Pesänselvittäjän täytyy noudattaa muutenkin kaikkea huolellisuutta ja joutuisuutta toimissaan. Koska näin ei aina tosiasiallisesti tapahdu, pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan nostaa moitekanne, jolloin vastaajaksi haastetaan pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän hallintoa koskeva moitekanne voidaan nostaa vasta lopputilityksen jälkeen eli sen jälkeen, kun pesä on selvitetty ja pesänselvitys julistettu päättyneeksi. Lopputilitykselle ei ole asetettu määrämuotoa eikä määräaikaa. Mikäli pesänselvittäjä kuitenkin viivyttelee lopputilityksen antamisessa kohtuuttomasti, vaikka pesä on jo selvitetty, voidaan hänet vapauttaa tehtävästään.
Keskeistä on havaita, että pesänselvittäjän hallintoa koskeva moitekanne on eri asia kuin perinnönjaon moitekanne. Pesänselvityksen moitekanteen tavoitteena on saattaa pesänselvittäjä vahingonkorvausvastuuseen laiminlyönneistään tai tahallisista teoistaan. Sen sijaan perinnönjaon moitekanteessa ei koskaan haasteta pesänselvittäjää tai -jakajaa oikeuteen, vaan muut osakkaat esimerkiksi siinä tilanteessa, kun jako ei ole ollut osakkaan mielestä oikeudenmukainen joko sisällöllisen tai muodollisen virheen vuoksi. Kysy lisää perinnönjaon moitekanteesta lakimieheltäsi.
On huomattava, että vaikka olisi päivänselvää, että pesänselvittäjä on toiminut hutiloiden ja tehnyt huonosti perusteltuja ratkaisuja pesänselvityksessään, ei pesänselvittäjän hallinnon moitekanne kuitenkaan saa tällaisia tehtyjä oikeustoimia raukeamaan. Pesänselvittäjän harkitsemattomatkin oikeustoimet jäävät siis voimaan. Pesänselvitystä ei saada pätemättömäksi pesänselvittäjän moitekanteesta huolimatta.
Pesänselvittäjän moitekanteella voidaan kuitenkin vaatia pesänselvittäjää korvaamaan joko tahallaan tai huolimattomuutensa vuoksi aiheuttamansa vahinko. Tällaista vahinkoa voisi olla vaikkapa velkojien intressien täyttämisen tai intressien täyttymisestä varmistumisen laiminlyönti. Pesänselvittäjän lievät laiminlyönnit ja lievä tuottamus voidaan korvata alennetusti tai jättää kokonaan tuomitsematta.
Vahingonkorvausmäärä arvioidaan kokonaisharkinnan ja kohtuullisuuden periaatteita noudattaen. Jos vahingonkorvausvastuussa on useita pesänselvittäjiä, vastaavat he vahingosta yhteisvastuullisesti. Korvausmäärä jaetaan korvausvelvollisten kesken ottaen huomioon mm. syyllisyyden aste, kohtuus, vahingon suuruus sekä muut vaikutukselliset seikat, kuitenkin niin, että jos jonkun syyksi on luettava vain lievä tuottamus, vastaa hän edellä vain alennetusta määrästä. Kaikki pesänselvittäjät eivät siis välttämättä saa samansuuruista vahingonkorvaussummaa osalleen.
Olennaista on, että pesänselvittäjän moitekannetta ei voida nostaa aiemmin, kuin vasta lopputilityksen jälkeen. Kun pesän selvitys on kesken ja käynnissä, ei pesänselvittäjän moitekannetta saada vireille tuomioistuimessa. Pesän osakkaan on nostettava kanne kolmen vuoden määräajassa sen jälkeen, kun pesänselvittäjä antoi tilin. Pesänselvittäjällä ei kuitenkaan ole tilivelvollisuutta muille kuin kuolinpesän osakkaille. Jos tiliä ei ole annettu sille taholle, jonka oikeus on riippuvainen pesänselvityksestä, hänen on nostettava kanne pesänselvittäjän hallintoa vastaan yleisessä kymmenen vuoden määräajassa.
Velkoja ei pääsääntöisesti kuulu kuolinpesän osakkaisiin. Näin ollen velkojan määräaika kanteen nostamiselle riippuu siitä, onko pesänselvittäjä antanut tiliä tiedoksi velkojalle vai ei. Jos pesänselvittäjä on tehnyt tilin velkojalle, määräaika kanteen nostamiselle on kolme vuotta tilinteosta. Sen sijaan jos tiliä ei ole annettu velkojalle, kanteeseen on sovellettava yleistä kymmenen vuoden määräaikaa. Mikäli määräaika on ylitetty, ei pesänselvittäjän hallinnon moitekannetta enää voida pääsääntöisesti nostaa. Näin ollen, jos pesänselvittäjä antaa tilin tiedoksi myös kuolinpesän velkojalle, rajoittuu määräaika kanteen nostamiselle kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen. Aiheesta löytyy mielenkiintoista oikeuskäytäntöä, joten jos haluat tietää lisää, ota yhteys lakipuhelimeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa