Lähtökohtaisesti myyjän on luovutettava tavara ostajalle sovittuna aikana ja sovitulla tavalla. Jos myyjä ei luovuta tavaraa sovittuna aikana, on kyseessä myyjän viivästys. Myyjän viivästys on sopimusrikkomus. Ostajalla on oikeus saada korvausta myyjän viivästyksen aiheuttamasta vahingosta. Myyjä vastaa myös sellaisesta viivästyksestä, jonka on aiheuttanut esimerkiksi tavarantoimittaja. Ostaja saa vaatia korvausta viivästymisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Viivästyksen aiheuttamaa pahaa mieltä tai vapaa-ajan menetystä ei korvata. 

Kauppalaki vai kuluttajansuojalaki?

Kun kaksi yksityistä henkilöä tekee toistensa kanssa kauppaa, sovelletaan kauppalakia. Näin toimitaan myös, mikäli kaupan molemmat osapuolet ovat elinkeinonharjoittajia. 

Sen sijaan, jos elinkeinonharjoittaja myy tavaroita yksityiselle henkilölle, tulee sovellettavaksi kuluttajansuojalaki. Kuluttajansuojalaki suojelee ostajaa, koska ostajan nähdään olevan heikommassa asemassa kuin elinkeinonharjoittaja. 

Kauppalaki ei ole pakottava, vaan kaupan osapuolilla on sopimusvapaus. Kaupan osapuolet saavat siis päättää kenen kanssa sopimuksen solmivat ja mitä säännöksiä sopimus sisältää. Kuluttajansuojalaki taas on pakottavaa lainsäädäntöä. Jos sopimuksessa on sovittu jotain, mikä poikkeaa kuluttajansuojalaista ostajan vahingoksi, ei tuo sopimusehto ole pätevä. Eli jos sopimuksen ehto on ostajan kannalta huonompi kuin mitä kuluttajansuojalaissa on säädetty, ei kyseinen sopimusehto päde. Ostajan kannalta paremmista ehdoista on mahdollista sopia. 

Myyjän viivästyksen seurauksena vaadittavaa vahingonkorvausta koskevat säännökset ovat kauppalaissa ja kuluttajansuojalaissa hieman erilaiset. Tästä syystä on otettava huomioon, kumpaa lakia kauppaan sovelletaan.

Milloin toimitus on luovutettava?

Tavara tulee luovuttaa silloin ja siten, kuin on sovittu. Luovutus voidaan sopia tapahtuvaksi tiettynä aikana, välittömästi tai vasta sitä vaadittaessa. Kauppalain ja kuluttajansuojalain säännökset eroavat toisistaan sen suhteen, milloin tavara on luovutettava, jos luovutuksesta ei ole sovittu:

• Kauppalain mukaan tavara tulee luovuttaa kohtuullisessa ajassa kaupanteosta, jos muuta ei ole sovittu. 
• Kuluttajansuojalain mukaan, tavara täytyy luovuttaa ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 30 päivän kuluessa kaupanteosta, jos muuta ei ole sovittu.

Jos kaupassa ei ole sovittu maksuajasta, ei myyjän tarvitse luopua tavarasta ennen kuin ostaja on maksanut kauppahinnan. Luovutuksen ja kauppahinnanmaksun tulisi lähtökohtaisesti tapahtua mahdollisimman yhtäaikaisesti. Ostajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa kauppahintaa, ennen kuin hän on voinut tarkastaa tavaran kunnon. Kuitenkin jos tavaran kunnon tarkastaminen ei onnistu esimerkiksi luovutus- tai maksutavan vuoksi, tulee ostajan maksaa kauppahinta ennen tavaran tarkastamista. Jos tavara esimerkiksi toimitetaan ostajalle, tulee hänen maksaa kauppahinta ennen kuin myyjä lähettää tavaran hänelle. 

Milloin toimitus katsotaan luovutetuksi?

Pääsääntöisesti tavara katsotaan luovutetuksi, kun ostaja on saanut sen hallintaansa. Kauppalain ja kuluttajansuojalain säännökset eroavat kuitenkin hieman toisistaan. 

Kauppalain mukaan tavaran tulee olla noudettavissa myyjän liike- tai kotipaikasta taikka sieltä mistä on sovittu. Tavara on luovutettu, kun ostaja on ottanut sen hallintaansa. 

Jos tavara kuljetetaan ostajalle sellaisen alueen sisälle, mihin myyjä tavallisesti kuljettaa myymiään tavaroita, on tavara luovutettu, kun ostaja saa sen hallintaansa. Jos kuljetus tapahtuu sellaiselle alueelle, joka ei ole myyjän tavanomaista jakelualuetta, on tavara luovutettu jo silloin, kun rahdinkuljettaja on ottanut tavaran haltuun. Kun myyjä suorittaa kuljetuksen itse, on tavara luovutettu vasta kun ostaja on ottanut sen haltuunsa. Jos tavara myydään ”vapaasti”, ”toimitettuna” tai ”vapaasti toimitettuna” tietylle paikkakunnalle, on tavara luovutettu, kun se saapuu kyseiselle paikkakunnalle.

Myös kuluttajansuojalain mukaan tavaran tulee olla noudettavissa sieltä mistä on sovittu tai myyjän liikepaikasta. Jos myyjällä ei ole liikepaikkaa, eikä muuta ole sovittu, tulee myyjän toimittaa tavara ostajalle. Tavara on luovutettu, kun ostaja on saanut sen hallintaansa. 

Jos kyseessä on sellainen tavara, joka pitää asentaa tai kokoonpanna ostajan luona, on tavara luovutettu vasta, kun myyjä on täyttänyt mainitun velvollisuutensa. Luovutuksen viivästyminen katsotaan siis siitä hetkestä, kun tavara on asennettu tai pantu kokoon. Jos ostat esimerkiksi ilmalämpöpumpun asennettuna, tulee sen olla asennettuna silloin kun on sovittu. Ei riitä, että pumppu tuodaan kotiisi sovittuna päivänä, mutta asennus tehdään vasta myöhemmin.

Milloin toimitus on viivästynyt?

Toimitus on viivästynyt, jos tavaraa ei luovuteta tai se luovutetaan liian myöhään. Ostaja saa vedota viivästykseen, jos viivästys ei johdu ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta. Viivästys johtuu ostajasta esimerkiksi, kun ostaja pakoilee myyjää tai ei suostu vastaanottamaan tavaraa.

Ostajan oikeus vahingonkorvaukseen myyjän viivästyksen seurauksena

Ostaja voi myyjän viivästyksen vuoksi pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta, vaatia sopimuksen täyttämistä tai purkaa kaupan.

Ostajalla voi olla myös oikeus korvaukseen niistä vahingoista, joita hän kärsi myyjän viivästyksen vuoksi. Lähtökohtana on, että myyjän täytyy korvata ostajalle ne vahingot, joita viivästys on aiheuttanut. 

Milloin myyjä ei ole vahingonkorvausvastuussa?

Kaikissa tilanteissa myyjä ei kuitenkaan joudu vahingonkorvausvastuuseen. Myyjän ei tarvitse maksaa korvauksia aiheutuneesta vahingosta, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. viivästys johtuu seikasta, joka estää sopimuksen täyttämisen oikeaan aikaan,
2. myyjä ei ole voinut vaikuttaa esteeseen,
3. myyjän ei ole kohtuudella voitu edellyttää ottaneen estettä huomioon sopimusta tehtäessä ja
4. myyjä ei kohtuudella ole voinut välttää tai voittaa estettä tai sen seurauksia.

Myyjä ei joudu vahingonkorvausvastuuseen, jos kaikki edellä mainitut neljä edellytystä täyttyvät. Myyjän tehtävänä on osoittaa, että kyseiset edellytykset täyttyvät. 

1. Viivästyksen tulee siis johtua seikasta, joka estää sopimuksen täyttämisen oikeaan aikaan. Jos seikka vain vaikeuttaa sopimuksen täyttämistä tai lisää sen kustannuksia, ei se vapauta myyjää vahingonkorvausvelvollisuudesta. 

Sopimuksen täyttyminen voi estyä monenlaisesta syystä. Esimerkiksi luonnonmullistus voi katkaista sähköt ja keskeyttää tavaran tuotannon tai tulipalo voi tuhota varaston. Edellä mainitut esteet eivät suoraan poista myyjän vahingonkorvausvelvollisuutta. Tärkeintä on se, onko este todella aiheuttanut viivästyksen. Esimerkiksi tulipalo on voinut tuhota vain sellaisen osan varastosta, joka ei vaikuta kyseisen tuotteen valmistukseen tai toimitukseen. Jos este on todellisuudessa estänyt myyjän tavaran toimittamisen, ei myyjän tarvitse korvata vahinkoa.

Lähtökohtaisesti myyjä ei voi vedota siihen, että sopimuksen täyttäminen tulisi hänelle yllättävän kalliiksi. Sattunut este voi kuitenkin vapauttaa myyjän vahingonkorvausvelvollisuudesta, sillä perusteella, että ne kustannukset, jotka myyjällä menisi esteen poistamiseen ovat niin suuret, että yleisesti ajateltuna ne ovat kohtuuttomat verrattuna suoritukseen. 

Myös sillä milloin este tapahtuu, on suuri merkitys myyjän vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Esimerkiksi jos tavara tuhoutuu kuljetusauton jouduttua onnettomuuteen, voi olla, ettei myyjä voi toimittaa tavaraa ajoissa. Jos tavara tuhoutuu ennen kuljetusta tapahtuvan onnettomuuden seurauksena, ei estettä synny, jos myyjällä on varastossa samanlaisia tavaroita ostajalle toimitettavaksi. Jos myyjällä ei ole varastossa toista samanlaista tavaraa toimitettavaksi, on kyseessä suorituseste. Kyseinen este ei välttämättä poista myyjän vahingonkorvausvelvollisuutta, jos katsotaan, että myyjällä tulisi olla varastossa tavaraa tällaisten onnettomuuksien varalle.

Esteeseen vaikuttaa myös tehdyn sopimuksen sisältö. Esimerkiksi kun kauppa koskee tiettyä eritystä esinettä, joka tuhoutuu ennen luovutusta, on kyseessä este. Tällainen erityinen tavara voi olla esimerkiksi mittatilaustyönä tehty tuote. Tilanne on eri, kun kyseessä on sarjatuotettu tavara, jota myyjällä on useita. Tuolloin estettä ei synny, vaikka juuri se tavara tuhoutuisi, jonka myyjä oli lähettämässä. Tuolloin myyjä voi ottaa varastosta vastaavan tuotteen ja toimittaa sen ostajalle.

2. Esteen täytyy myös olla sellainen, että myyjä ei ole voinut vaikuttaa siihen. Myyjällä on vahingonkorvausvastuu, jos vahinko aiheutuu sellaisen tahon syystä, jonka tekemiseen myyjä on voinut vaikuttaa. Esimerkiksi jos este johtuu myyjän työntekijän toiminnasta, on myyjä vahingonkorvausvastuussa. Poikkeuksena tästä voi kuitenkin olla esimerkiksi työehtosopimukseen liittyvä työtekijöiden lakko. Tämän katsotaan olevan työntekijöiden itsenäistä toimintaa, johon työnantaja ei voi vaikuttaa. Kuitenkin jos lakko johtuu esimerkiksi siitä, että työnantaja ei noudata lakia, voi työnantaja joutua aiheutetusta esteestä vahingonkorvausvelvollisuuteen. 

Myyjän vastuulle kuuluvat myös sellaiset seikat, joihin hän voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään, esimerkiksi toiminnan valvonnan tai suunnittelun kautta. Myyjä on aina vahingonkorvausvelvollinen, jos sopimusrikkomus on seurausta siitä, miten yritystä hoidetaan. Myyjä on velvollinen korvaamaan esimerkiksi esteet, jotka johtuvat huolimattomuudesta sopimuksen täyttämisessä tai puutteesta yrityksen tehokkuudessa. Vahingonkorvausvastuuta ei poista esimerkiksi tuotantokoneiston häiriöistä johtuva tuotannon väheneminen. 

3. Esteen tulee olla sellainen, ettei myyjän ole kohtuudella voitu edellyttää sen huomioon ottamista kauppaa tehtäessä. Jos esimerkiksi viivästyksen aiheuttanut tuontirajoitus oli myyjän tiedossa jo kaupanteon hetkellä, ei hän voi vedota tällaiseen seikkaan. Se millaisia riskejä myyjän tulee osata huomioida, riippuu pitkälti kaupan teon hetkellä vallitsevista olosuhteista. Kaikkeen toimintaan ei liity samanlaisia riskejä. Jos tiedetään, että sääolosuhteet vaikuttavat myyjän toimitusmahdollisuuksiin, tulee hänen huomioida ne sopimusta tehtäessä. Myyjä voi esimerkiksi varata itselleen riittävän pitkän toimitusajan, jossa huomioi mahdolliset sääolosuhteet. Jos este kuitenkin on sellainen, ettei sitä ole voitu ennakoida, voi myyjä vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi, jos sääolosuhteet ovat yllättäen olleet erittäin huonot. 

4. Jos myyjä ei ole voinut kohtuudella välttää eikä voittaa estettä tai sen seurauksia, voi hän vapautua vahingonkorvausvastuusta. Mikäli myyjä olisi voinut välttää esteen esimerkiksi ryhtymällä etukäteen toimenpiteisiin esteen torjumiseksi, ei este poista myyjän vahingonkorvausvastuuta. Esimerkiksi tietyn raaka-aineen saatavuushäiriö voitaisiin estää varastoimalla raaka-ainetta tietty määrä ”varmuuden varalta”. Vaikka este olisi jo toteutunut, tulee myyjän pyrkiä keksimään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja toimituksen mahdollistamiseksi.

Este voi tapahtua myös sen jälkeen, kun myyjä on joutunut jo muusta syystä viivästykseen. Tällöin myyjä ei vapaudu vahingonkorvausvelvollisuudesta, jos este ei olisi vaikuttanut toimitukseen silloin, kun toimitus olisi tapahtunut alun perin oikeaan aikaan. 

Myyjä voi joutua korvaamaan myös sellaiset vahingot, jotka ovat aiheutuneet jostain kolmannesta tahosta, esimerkiksi tavarantoimittajasta. Myyjä voi vapautua vahingonkorvausvelvollisuudesta vain, jos kyseinen kolmaskin taho olisi ollut vahingonkorvausvastuusta vapaa. Tarkoitus on, että myyjä ei voi vapautua vastuusta vain antamalla tehtävän jonkun muun hoidettavaksi. Myyjä voi välttyä vahingonkorvausvastuulta vain, jos este on ollut sekä hänellä että kolmannella taholla.

Myyjän huolimattomuus

Kauppalain mukaan ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella. Myyjälle syntyy vahingonkorvausvastuu, jos:

1. viivästys johtuu tuottamuksesta hänen puolellaan, tai
2. viivästys ei johdu myyjän tuottamuksesta, mutta sen yhteydessä syntynyt vahinko johtuu myyjän tuottamuksesta. 

Tuottamus voi tarkoittaa niin huolimattomuutta, taitamattomuutta kuin laiminlyöntiäkin. Tuottamus voi liittyä:

• sopimuksen tekovaiheeseen tai 
• sopimuksen täyttämiseen. 

Sopimuksen tekovaiheessa on kyse tuottamuksesta esimerkiksi silloin, kun myyjän olisi tullut jo sopimusta tehtäessä tietää, ettei hän kykene sopimuksen täyttämiseen. Myyjä voi myös ottaa alihankkijaksi sellaisen tahon, jolla ei ole riittävää ammattitaitoa sopimuksen täyttämiseen, vaikka myyjän olisi tullut tietää alihankkijan tietotaidon puute.

Sopimuksen täyttämisvaiheessa myyjä voi esimerkiksi hankkia sopimuksen täyttämiseen vaadittavat hankinnat niin myöhään, ettei tavaran luovuttaminen ajoissa ole mahdollista. Tavaraa valmistettaessa voidaan myös menetellä niin osaamattomasti tai huolimattomasti, ettei tavara ole luovutettavissa sovittuna ajankohtana. 

Myyjä voi siis joutua korvaamaan myös vahingot, kun viivästys ei johdu myyjän tuottamuksesta, mutta viivästyksen aiheuttama vahinko johtuu myyjästä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun myyjä tietää joutuvansa viivästykseen jonkun muun syystä, mutta ei ilmoita tästä ostajalle. Tällöin ostajalle voi aiheutua sellaista vahinkoa, jonka hän olisi voinut välttää, jos olisi tiennyt viivästyksestä. Ostaja on voinut esimerkiksi tilata tavaralle turhaan kuljetuksen sovittuna luovutusajankohtana. 

Ilmoitus viivästyksestä

Myyjän tulee aina ilmoittaa ostajalle viivästyksestä. Myyjän tulee ilmoittaa ostajalle esteestä ja sen vaikutuksista. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa, siitä kun este on tullut, tai sen olisi pitänyt tulla myyjän tietoon. 

Jos myyjä ei ilmoita esteestä ostajalle, on ostajalla oikeus korvaukseen niistä vahingoista, jotka hän olisi voinut välttää, jos olisi tiennyt esteestä. Ostaja on esimerkiksi voinut palkata keittiökaappien asentajan, jolle hän joutuu maksamaan korvauksen, vaikka kaapistot eivät tulleet sovittuna aikana. 

Jättämällä ilmoituksen tekemättä voi myyjä siis joutua korvaamaan sellaisiakin vahinkoja, joita ei muuten joutuisi korvaamaan. Tästä syystä myyjän kannattaa aina ilmoittaa esteestä ja sen vaikutuksista ostajalle. Näin myyjä voi rajoittaa omaa vahinkoaan.

Välillisen vahingon korvaaminen

Kauppalain mukaan myyjä ei ole velvollinen korvaamaan viivästyksen aiheuttamaa välillistä vahinkoa, ellei vahinko ole aiheutunut myyjän huolimattomuudesta. 

Kauppalain mukaan välillinen vahinko tarkoittaa:

• vahinkoa, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä (esim. palkat, joita pitää maksaa työntekijöille, vaikka tuotanto vähenisi).
• muuta vahinkoa, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla (esim. kun ostaja on palkannut henkilökuntaa käyttämään tilattua konetta sovitusta ajankohdasta lukien)
• voittoa, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein.
• vahinkoa, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta sekä
• muuta samankaltaista, vaikeasti ennakoitavaa vahinkoa. 

Jos edellä mainittu vahinko aiheutuu muun vahingon rajoittamisesta, sitä ei kuitenkaan katsota välittömäksi vahingoksi. Tällöin myyjä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.

Myös kuluttajansuojalain mukaan myyjä ei joudu korvaamaan ostajalle viivästyksen aiheuttamia välillisiä vahinkoja, ellei vahinko ole aiheutunut myyjän huolimattomuudesta. Jos välillinen vahinko on aiheutunut myyjän huolimattomuudesta, on myyjä velvollinen korvaamaan sen aiheuttamat vahingot. Kuluttajansuojalain mukaan välillinen vahinko on:

• tulon menetys, joka ostajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi (esim. ostaja ei voi tehdä töitä koska hänen tilaamansa työvälineen toimitus on viivästynyt)
• vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta (esim. kun asennettavat laminaatit eivät saavu sovitusti ja ostaja on tilannut niitä varten asentajan, jolle joutuu maksamaan palkkaa).
• tavaran käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa tai muuta olennaista haittaa (esim. ostaja joutuu käyttämään korvaavia palveluja ennen kuin saa viivästyneen toimituksen).

Jos edellä mainittua vahinkoa aiheutuu muun vahingon rajoittamisesta, sitä ei pidetä välillisenä vahinkona.

Samanlainen oikeus on myös ostajan perheenjäsenellä, joka kärsii viivästyksen vuoksi vahinkoa. Sillä ei siis ole merkitystä, kuka perheenjäsenistä huolehtii sopimusrikkomuksen vaatimista toimenpiteistä ja suorittaa niistä aiheutuneet menot. Ostajan perheenjäseneksi katsotaan kaikki ostajan kanssa samassa taloudessa asuvat henkilöt.

Milloin vahingonkorvausta on vaadittava?

Ostajan täytyy ilmoittaa myyjälle aikomuksestaan vaatia vahingonkorvausta. Tämä ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja on saanut tiedon tavaran luovutuksesta. Ostajan ei siis tarvitse ilmoittaa vahingonkorvausvaatimuksestaan ennen kuin tavara on luovutettu hänelle. Kohtuullinen aika riippuu muun muassa siitä, millaista tavaraa kauppa koskee. Myyjälle on usein tärkeää tietää kaupan purkamisesta mahdollisimman nopeasti. 

Jos ostaja purkaa kaupan, hänen ei tarvitse erikseen ilmoittaa vahingonkorvausvaatimuksestaan. Ostaja voi siis kaupan purkamisen jälkeen esittää myyjälle vahingonkorvausvaatimuksen, vaikka hän ei olisi kauppaa purkaessa vaatinut vahingonkorvausta.

Vahingonkorvauksen määrä

Vahingonkorvaus voi sisältää korvauksen:

• kuluista (esim. matkakustannukset),
• hinnanerosta,
• saamatta jääneestä voitosta ja
• muusta vahingon aiheuttamasta vahingosta.

Välilliset vahingot korvataan kuitenkin yleensä vain, jos viivästys on aiheutunut myyjän tuottamuksesta. 

Hinnanero lasketaan:

• sopimuksen mukaisen hinnan ja kateostossa maksetun hinnan perusteella tai
• sopimuksen mukaisen hinnan ja purkuajankohdan mukaisen käyvän hinnan perusteella

Kateosto tarkoittaa tilannetta, jossa ostaja joutuu ostamaan korvaavan tuotteen kolmannelta, koska alkuperäinen myyjä ei ole toimittanut tavaraa. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisun mukaan myyjän oli maksettava ostajalle vahingonkorvauksena hinnanero, kun ostaja joutui ostamaan television toisesta liikkeestä. Myyjä ei ollut ostajan kyselyistä huolimatta luovuttanut televisiota. Ostaja oli lopulta kääntynyt toisen liikkeen puoleen, josta oli ostanut television 190,10 euroa kalliimmalla hinnalla. Vahingonkorvauksena maksettava hinnanero oli siis 190,10 euroa. 

Jos ostaja ei ole tehnyt kateostoa ja tavaralle on olemassa käypä hinta, käytetään tätä käypää hintaa hinnaneron laskemisessa. Jos sopimuksessa on sovittu television hinnaksi 500 euroa, mutta kaupan purkautuessa on television käypä hinta 600 euroa, on hinnanero 100 euroa.

Yhteenveto

• Vahingonkorvaukset riippuvat sovellettavasta laista; kuluttajansuojalakia hyödynnetään, kun toinen osapuolista on yksityishenkilö ja toinen elinkeinonharjoittaja. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, hyödynnetään kauppalakia.
• Kauppalaki ei ole pakottava, sillä kaupan molemmilla osapuolilla on sopimusvapaus. Kuluttajansuojalaki on pakottava lainsäädäntö, eli mikäli sopimukseen on merkattu ehto, joka on huonompi, mitä kuluttajansuojalakiin on merkitty, ehto ei päde.
• Jos tavara on myöhässä tai se toimitetaan eri paikkaan kuin on sovittu, kyseessä on viivästys.
• Myyjän ei täydy luopua tavarasta, ennen kuin ostaja on maksanut kauppahinnan. Ostajan ei kuitenkaan täydy maksaa kauppahintaa, ennen kuin hän on päässyt tarkastamaan tavaran.
• Toimitus lasketaan luovutetuksi, kun ostaja on saanut tavaran hallintaansa.
• Ostajalla on oikeus pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta, vaatia sopimuksen täyttämisen tai purkaa kaupan, mikäli myyjä on viivästynyt velvoitteissaan. Ostajalla voi olla oikeus myös niihin vahinkoihin, joita on syntynyt viivästyksen vuoksi.
• Myyjä ei ole korvausvastuussa, mikäli 4 ehtoa täyttyvät tilanteessa; viivästys johtuu seikasta, joka estää sopimuksen täyttämisen oikeaan aikaan; myyjä ei ole voinut vaikuttaa esteeseen; myyjän ei ole kohtuudella voitu edellyttää ottaneen estettä huomioon sopimusta tehtäessä; myyjä ei kohtuudella ole voinut välttää tai voittaa estettä tai sen seurauksia.
• Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, mikäli vahinko johtuu myyjän tuottamuksesta, eli huolimattomuudesta, taitamattomuudesta tai laiminlyönnistä myyjän puolelta.
• Myyjä voi joutua myös korvausvastuuseen, kun viivästys ei johdu myyjän tuottamuksesta mutta viivästyksen aiheuttama vahinko on myyjästä johtuva.
• Myyjän vastuulla on ilmoittaa ostajalle viivästyksestä kohtuullisessa ajassa, kun myyjästä tulee tietoinen mahdollisesta esteestä. Jos myyjä ei ilmoita ostajalle esteestä, myyjästä voi tulla korvausvastuullinen.
• Myyjä ei ole velvoitettu maksamaan välillistä vahinkoa, jos se ei ole aiheutunut myyjän huolimattomuudesta.
• Ostajan täytyy ilmoittaa myyjälle, mikäli hän hakee vahingonkorvausta. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa; aika riippuu kaupan kohteesta. Kauppaa purkaessa ostajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa myyjälle.
• Vahingonkorvaus voi sisältää korvaukset aiheutuneista kuluista, hinnanerosta, saamatta jääneestä voitosta ja muusta vahingon aiheuttamasta vahingosta.
• Korvaukset lasketaan tapauskohtaisesti.

Summary in English

• Compensation for damages depends on the applicable law; the Consumer Protection law is utilized when one party is a private individual and the other is a business entity. When both parties in the transaction are private individuals or business entities, the Sale of Goods Act is applied.
• The Sale of Goods Act is not mandatory, as both parties in the transaction have freedom of contract. The Consumer Protection law, on the other hand, is mandatory legislation, meaning that if a condition stated in the contract is worse than what is specified in the consumer protection law, that condition is not valid.
• If the goods are delayed or delivered to a different location than agreed, it constitutes a delay.
• The seller is not required to relinquish the goods until the buyer has paid the purchase price. However, the buyer is not obligated to pay the compensation until they have had the opportunity to inspect the goods.
• Delivery is considered completed when the buyer has taken possession of the goods.
• The buyer has the right to withhold payment of the purchase price, demand performance of the contract, or terminate the transaction if the seller has delayed in fulfilling their obligations. The buyer may also have the right to compensation for damages incurred due to the delay.
• The seller is not liable for compensation if the following four conditions are met: the delay is caused by a circumstance that prevents timely fulfillment of the contract; the seller could not have influenced the circumstance; it could not reasonably be expected that the seller took the circumstance into account when entering into the contract; the seller could not reasonably have avoided or overcome the circumstance or its consequences.
• The buyer always has the right to compensation if the damage is caused by the seller's fault, negligence, incompetence, or omission on the part of the seller.
• The seller may also be held liable for compensation when the delay is not due to the seller's fault, but the damage caused by the delay is attributable to the seller.
• It is the seller's responsibility to inform the buyer of the delay within a reasonable time once the seller becomes aware of the potential obstacle. If the seller fails to notify the buyer of the obstacle, the seller may become liable for compensation.
• The seller is not obligated to pay for indirect damages if they are not caused by the seller's negligence.
• The buyer must notify the seller if they seek compensation for damages. The notification must be made within a reasonable time, which depends on the nature of the transaction. However, when terminating the transaction, the buyer is not required to notify the seller.
• Compensation for damages may include reimbursement of expenses incurred, price differences, lost profits, and other damages caused by the incident.
• Compensation is calculated on a case-by-case basis.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Myyjä toimitti ostamani tavaran liian myöhään. Myyjä vetosi siihen, että hänen työntekijänsä olivat olleet lomalla, eikä tavaraa siksi saatu valmistettua tarpeeksi nopeasti. Onko minulla oikeus vahingonkorvaukseen myyjän viivästyksen vuoksi?

Myyjän tulee korvata muun muassa sellaiset vahingot, joihin hän on voinut vaikuttaa ja jotka ovat olleet hänen tiedossaan jo kaupantekohetkellä. Myyjä voi vaikuttaa siihen, milloin hänen työntekijänsä ovat töissä ja miten tavaran valmistaminen on organisoitu. Jos myyjä on sopinut työntekijöiden kanssa heidän lomistaan jo ennen kaupantekoa, olisi myyjän tullut huomioida tämä sopimusta tehtäessä. Myyjä on velvollinen korvaamaan viivästyksen aiheuttamat vahingot.

2. Ostin myyjältä veneen, jota hän ei useista kyselyistä huolimatta toimittanut. En löytänyt kyseistä venettä samaan hintaan, vaan jouduin ostamaan sen toisesta liikkeestä 200 euroa kalliimmalla. Voinko vaatia myyjältä vahingonkorvausta?

Hinnaneroa voidaan vaatia myyjältä vahingonkorvauksena. Jos ostaja joutuu myyjän viivästyksen vuoksi tekemään kateoston, eli ostamaan vastaavan tuotteen joltain muulta, voi myyjä joutua korvaamaan hinnaneron. Tuolloin hinnanero lasketaan sopimuksen mukaisen hinnan ja kateostossa maksetun hinnan perusteella. Kun kateosto on tehty 200 euroa kalliimmalla, voi myyjä joutua maksamaan vahingonkorvauksena 200 euroa.

3. Myyjä toimitti tavaran minulle kaksi viikkoa myöhässä, vaikka tiesi että toimitus viivästyy esteen vuoksi. Myyjä ei ilmoittanut minulle mitään ja olin palkannut työmiehet tavaran asennusta varten. Voinko vaatia myyjää korvaamaan minulle maksamani työmiesten palkat?

Myyjän tulee ilmoittaa ostajalle esteestä ja sen vaikutuksista sopimuksen täyttämiseen. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun este on tullut, tai sen olisi pitänyt tulla myyjän tietoon. Jos myyjä ei ilmoita esteestä ostajalle, voi hän joutua korvaamaan ne vahingot, jotka ostaja olisi voinut välttää tietäessään tavaran toimituksen viivästymisestä. Myyjä voi siis joutua korvaamaan työmiesten palkat, koska ei ilmoittanut ostajalle viivästyksen aiheuttaneesta esteestä.

4. Ostin liikkeestä uuden ompelukoneen, jonka toimitus viivästyi. Viivästyksen vuoksi, en pystynyt suorittamaan niitä ompelutöitä, jotka olin luvannut suorittaa. Voinko vaatia myyjältä korvausta menetetyistä tuloista?

Sellainen tulojen menetys, joka on aiheutunut siitä, ettei ostaja ole voinut täyttää sopimustaan jonkun kolmannen kanssa, on välillinen vahinko. Myyjä on velvollinen korvaamaan välilliset vahingot vain, jos viivästys on aiheutunut myyjän huolimattomuudesta, laiminlyönnistä tai osaamattomuudesta. Myyjä voi joutua korvausvastuuseen myös siksi, ettei ole ilmoittanut tietämästään viivästyksen aiheuttaneesta esteestä. Muutoin myyjä ei ole velvollinen korvaamaan välillisiä vahinkoja. 

5. Milloin myyjä on toiminut tuottamuksellisesti?

Tuottamus tarkoittaa ainakin huolimattomuutta, osaamattomuutta ja laiminlyöntiä. Myyjä voi toimia tuottamuksellisesti sopimuksen tekovaiheessa tai sopimusta täyttäessä. Myyjä toimii tuottamuksellisesti sopimuksen tekovaiheessa esimerkiksi silloin, kun hän tietää jo sopimusta tehtäessä, ettei kykene sopimuksen täyttämiseen. Sopimuksen täyttämisvaiheessa myyjä voi toimia tuottamuksellisesti esimerkiksi valmistamalla tuotteen niin huonosti, ettei se ole luovutettavissa sovittuna ajankohtana. Ostajalla on aina oikeus korvaukseen, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella.

Aiheesta muualla

• Kauppalaki (Finlex)
• Kuluttajansuojalaki (Finlex)