- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ositussopimuksessa voidaan lähtökohtaisesti sopia mistä tahansa puolisoiden haluamasta seikasta, joten ositussopimukset voivat olla sisällöltään hyvin monenlaisia. Tavallisimmin sopimuksessa määrätään siitä, miten omaisuus jaetaan eron yhteydessä tai jos avioliitto on purkautunut esimerkiksi puolison menehtymisen johdosta. Samalla voidaan sopia myös esimerkiksi lapsen elatuksesta, huollosta ja asumisesta. Puolisot voivat sopia myös keskinäisestä elatuksestaan, asumiskorvauksesta sekä toisen hyväksi tehdyn työn korvaamisesta. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio- oikeutta toisen omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu. Sopimusvapaudelle asettavat rajoituksia hyvän tavan mukaisuus ja kolmannen suoja, eli sopimus ei saa olla hyvän tavan vastainen eikä se saa loukata kolmannen oikeutta. Pätevä ositussopimus on sitova puolisoiden välisessä suhteessa. Ositussopimusta eivät koske rekisteröintivaatimukset, joten sopimus jää vaille samankaltaista julkivarmistusta kuin avioehtosopimus. Sen vuoksi sopimus ei yleensä ole sitova suhteessa kolmanteen (velkojiin). Ositussopimusta voidaan myös sovitella yleisen kohtuullistamissäännön puitteissa, jolloin siinä sovittu lopputulos voi olla eri kuin puolisot ovat alun perin tarkoittaneet tai halunneet. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti, vaikka itse ositus voidaan periaatteessa tehdä myös suullisesti. Molempien puolisoiden tulee allekirjoittaa sopimus kahden todistajan läsnäollessa, ja sopimuksen tulisi käsittää kaikki omaisuus sekä jako suorittaa loppuun. Muutoin kyseessä on osittainen ositus, eli ositus jää kesken.
Ositussopimus ei sellaisenaan korvaa ositusta. Sen jälkeen, kun ositusperuste on olemassa eli kun avioliitto on purkautunut puolison kuoleman johdosta tai avioeroa koskeva asia on tullut vireille, puolisoiden on toimitettava ositus huolimatta siitä, ovatko he tehneet ositussopimuksen vai eivät. Ositus voidaan sitten toimittaa ositussopimuksen mukaisesti. Tavanomaisia asiakirjoja, joita osituksessa usein tarvitaan ovat esimerkiksi päätös avioeron harkinta-ajan alkamisesta sekä selvitykset pankkitalletuksista. Mikäli puolisot eivät osituksessa pääse sopimukseen omaisuutensa jakamisesta, voi kumpi tahansa puolisoista hakea tuomioistuimelta pesänjakajaa toimittamaan jaon loppuun. Osituksesta tulee laatia asiakirja, jonka kummatkin puolisot todistajineen, sekä pesänjakaja allekirjoittavat. Kun ositus on toimitettu, ei puolisoilla ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei toisin ole määrätty.
Huomaathan, että alla oleva asiakirjamalli sisältää vain yleistä oikeudellista tietoa ja eikä se siten sellaisenaan välttämättä sovellu käytettäväksi kaikissa yksittäistapauksissa. Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa