- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Asiat joita yhtiökokouksessa päätetään ovat kaikki yhtiön toimintaan tai sen talouteen tai esimerkiksi osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen vaikuttavat päätökset, jotka osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan tulee päättää yhtiökokouksessa. Yhtiökokous tarkoittaa siis asianmukaista kaikkien osakkeenomistajien kutsumista päättämään tietyistä kokouskutsussa määritellyistä asioista. Yhtiökokouksessa lähtökohtaisesti jokaisella osakkeenomistajalla on omistamiensa osakkeiden mukainen määrä ääniä käytettävänään kokouksessa, mikä takaa niin sanotun osake per ääni demokratian toteutumisen osakeyhtiössä. Yhtiökokoukset voidaan jakaa varsinaisiin ja ylimääräisiin kokouksiin, joista varsinaiseen yhtiökokoukseen syvennymme seuraavaksi.
Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Käytännössä tämä velvollisuus johtuu laista ja sen täyttäminen on välttämätöntä kaikissa tilanteissa. Varsinainen yhtiökokous onkin ainoa sellainen pakollinen yhtiökokous, joka on kaikissa olosuhteissa yhtiön toiminnan aikana pidettävä. Osakeyhtiölaissa säädetään varsinaisen yhtiökokouksen päätettäviksi kuuluvista asioista. Varsinaisessa yhtiökokouksessa tulee ensinnäkin päättää yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta. Toisin sanoen yhtiökokouksen tulee hyväksyä laaditut tilinpäätöskirjat päteviksi. Tämän lisäksi varsinaisen yhtiökokouksen tulee päättää taseen osoittaman voiton käyttämisestä eli siitä käytännössä, että kuinka paljon osinkoa voidaan jakaa, vai säästetäänkö osa voitosta esimerkiksi myöhempiä investointeja varten.
Tärkeä päätöksenteon kohde liittyy vastuuvapauden myöntämiseen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle. Vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä oikeastaan todetaan yhtiön johdon menetelleen yhtiökokouksen, eli osakkeenomistajien valtuuttamalla tavalla. Johdon vapauttaminen vastuusta on tärkeää, sillä kaikki kuvatut johdon elimet toimivat luottamustehtävässä, jossa heillä on omalla vastuualueellaan hyvinkin vapaat kädet tehdä yhtiötä velvoittavia päätöksiä. Varsinainen yhtiökokous onkin se pääasiallinen tilanne, jossa nämä päätökset ja kuluneet tilikauden aikainen toiminta voidaan arvostella.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa päättää hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, sekä muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten valinta on pakollista ainoastaan julkisissa osakeyhtiöissä, joissa toimielinten toimikausi kestää lähtökohtaisesti yhden tilikauden. Yksityisissä osakeyhtiöissä hallitus taas säilyy samana kunnes se päätetään vaihtaa. Luonnollisesti yhtiöjärjestyksessä voidaan sopia myös määräaikaisesta toimikaudesta johtoelimille, mutta välttämätöntä se ei ole.
Hallituksen velvollisuus on hoitaa kokouksen koolle kutsuminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu yhtiökokouksen koolle. Jos hallitus ei täytä velvollisuuksiaan, voidaan kokous kutsua koolle aluehallintoviraston toimesta. Aluehallintovirasto voidaan hälyttää hätiin hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen, osakkeenomistajan, tilintarkastajan tai toimitusjohtajan vaatimuksesta ja kokouksen kutsuminen voidaan panna täytäntöön jopa vailla lain voimaa olevana. Kokouksen kutsuajasta, paikasta ja ennen kaikkea kokouksen kutsuajasta on säädetty myös erikseen osakeyhtiölaissa. Tämän lisäksi tietyissä tilanteissa 1/10 kokouksen äänistä edustavat osakkeenomistajat voivat vaatia tiettyjä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita käsiteltäväksi niin sanottuun jatkokokoukseen. Lisätietoja aiheesta saat soittamalla lakipuhelimeen.
Yhteenveto
- Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.
- Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle.
- Yhtiökokous tarkoittaa kaikkien osakkeenomistajien kutsumista päättämään tietyistä kokouskutsussa määritellyistä asioista.
- Jokaisella osakkeenomistajalla on omistamiensa osakkeiden mukainen määrä ääniä käytettävänään kokouksessa.
- Osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
- Osakeyhtiölaissa säädetään varsinaisen yhtiökokouksen päätettäviksi kuuluvista asioista.
Summary in English
- Shareholders exercise their decision-making power at the general meeting.
- The board of directors convenes the general meeting.
- A general meeting means inviting all shareholders to decide on certain matters specified in the meeting notice.
- Each shareholder has the number of votes he can exercise at the meeting according to the shares he owns.
- The general meating must be held annually, six months from the end of the accounting period.
- The matters to be decided at the general meating are mentioned in The Limited Liability Companies Act
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Onko osakeyhtiön yhtiökokousta mahdollista pitää etänä?
Vuodesta 2022 astui voimaan osakelakiyhtiömuutos, jonka myötä sallitaan yhtiökokouksien pitäminen etäyhteyden välillä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Myös hybridikokousten pitäminen on mahdollista niin, että jäsen tai useampi jäsen osallistuu kokoukseen teknisen välineen kautta.
2. Mistä tiedän onko kokous etänä vai ei?
Etäosallistumismahdollisuus mainitaan yleensä kokouskutsussa, joka lähetetään osakkeen omistajille hyvissä ajoin ennen kokousta.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa