Minilex - Lakipuhelin

Osakeyhtiön osakepääoma ja osinko

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vanhan lain mukaan osakeyhtiöllä tuli olla tietty osakeyhtiölaissa määritelty vähimmäisosakepääoma. Yksityisellä osakeyhtiöllä tämä pääomavaatimus oli 2 500 euroa € ja julkisella osakeyhtiöllä 80 000 euroa. Uudessa osakeyhtiölaissa tästä poikkettiin poistamalla yksityisen osakeyhtiön minimipääomavaatimus kokonaan. Tavallisen osakeyhtiön voi siten perustaa nykyään ilman pääomaa, tällöin pääomaksi merkitään 0 euroa.

Yhtiön varoja voidaan jakaa vain osakeyhtiölaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Osingon maksaminen on yksi osakeyhtiölain mukaisista varojenjakotavoista ja ehkä myös tavanomaisin ja tunnetuin niistä. Osingolla tarkoitetaan osakkeenomistajalle maksettavaa voitto-osuutta osakeyhtiön voitosta. Osinkoa maksetaan jokaiselle omistetulle osakkeelle erikseen. Toisin sanoen ne, jotka omistavat yhtiössä enemmän osakkeita saavat myös nostaa enemmän osinkoa. Osingon maksaminen ei ole pakollista osakeyhtiölle. Toisinaan voi olla liiketaloudellisesti viisasta jättää osinko jonakin vuonna minimiin tai jopa kokonaan maksamatta ja investoida kertyneet varat vaikkapa toiminnan laajentamiseen. Luonnollista on, että jos voittoa ei kerry, voi osingonkin maksaminen olla vaikeaa, ellei yhtiöllä ole säästössä aikaisempien vuosien voittovaroja.

Maksamatta jättämisen yhteydessä tulee kuitenkin huomioida se, että osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Jos osakeyhtiö siis vuodesta toiseen jättää osinkoa maksamatta tuottamastaan voitosta huolimatta, voi menettelyn tarkoitusta olla hankalaa perustella osakkeenomistajille. Mikäli osakeyhtiön laissa ennakoidusta tarkoituksesta, eli voiton tuottamisesta osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena, halutaan poiketa, tulee tämän olla kirjattu yhtiön yhtiöjärjestykseen. Käytännössä kuitenkin ainoa konkreettinen tapa vaatia osakeyhtiötä jakamaan osinkoa enemmistön osakkeenomistajista tahtoa vastoin on niin sanottu vähemmistöosinko. Vähintään 10 % osakkeenomistajista voi vaatia yhtiötä jakamaan puolet tilikauden voitosta osinkona, mutta ei kuitenkaan enempää kuin maksimissaan 8 % yhtiön omasta pääomasta.

Osinkojen jakaminen on aina siis liiketaloudellinen päätös, jolla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekä yhtiöön itseensä, että sen osakkeenomistajiin. Riippuu esimerkiksi verotuksesta, että milloin osingon minimoiminen kannattaa ja milloin ei. Pääomaveron ollessa korkea, kannattaa ylijäämä ennemmin investoida, kuin "kotiuttaa". Toisaalta myös yrityksen voitostaan maksama yritysvero voi olla järkevää minimoida, mikä johtaa myös usein investointeihin voiton minimoimiseksi. Toisaalta, mikäli osakkeenomistajat halutaan pitää tyytyväisinä, tulee yhtiön ainakin toisinaan myös aidosti maksaa osinkoa. Osakkeenomistajat ovat ennen kaikkea sijoittajina yhtiössä, eivät hyväntekeväisyyden harjoittajina. Varsinkin pörssiin listatulle osakeyhtiölle on tärkeää huolehtia tasaisesta osingonjakopolitiikasta, joka pitää kuvan yrityksestä vakavaraisena ja menestyvänä toimijana yllä ja takaa osakkeiden arvon säilymisen.

Sekä osinkoihin, että osakepääomaan liittyy osakeyhtiölaissa runsaasti sääntelyä. Tämä johtuu molempien elementtien tärkeydestä sekä osakeyhtiölle, osakkeenomistajille, että yhtiön velkojille - verottajaa unohtamatta. Osakeyhtiölain sisällön ymmärtäminen ja hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla voi vaatia maallikolta huomattavasti työtä. Lisätietoja osingoista ja osakepääomasta saat helposti soittamalla lakipuhelimeen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]