- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäyntikelpoisuus (prosessitoimikelpoisuus) tarkoittaa henkilön kykyä käydä itsenäisesti oikeutta kantajan tai vastaajan ominaisuudessa ja ryhtyä päteviin prosessitoimiin. Oikeudenkäyntikelpoisuus on siis asianosaisen kelpoisuutta käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynneissä. Jos asianosaisella ei ole oikeudenkäyntikelpoisuutta, tarvitsee hän oikeudenkäynnissä oikeudenkäyntikelpoisen edustajan käyttämään puolestaan puhevaltaa.
Oikeudenkäyntikelpoisuuden määrittämiseksi ei ole olemassa tarkkoja rajoja, vaan henkilö voi olla myös vain osittain oikeudenkäyntikelpoinen. Kuitenkin oikeudenkäyntikelpoisuus on pääsääntöisesti yhteydessä yksityisoikeudelliseen oikeustoimikelpoisuuteen. Luonnollisen henkilön oikeudenkäyntikelpoisuus riippuu siis pitkälti hänen täysivaltaisuudestaan. Jos henkilö on täysi-ikäinen (18 vuotta täyttänyt), eikä häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi, on hän myös oikeudenkäyntikelpoinen.
Oikeushenkilöiden kohdalla oikeudenkäyntikelpoisuudesta puhuminen ei ehkä tunnu kovin osuvalta, sillä oikeushenkilö voi muutenkin toimia vain edustuselintensä kautta. Esimerkiksi osakeyhtiö ei voi esiintyä oikeudenkäynnissä ilman edustusta. Sinänsä oikeushenkilökin voidaan kuitenkin ajatella oikeudenkäyntikelpoiseksi, vaikka sen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttämään tarvitaan aina edustaja.
Oikeudenkäyntikelpoisuus on ehdoton prosessinedellytys, jonka puuttumisesta voi seurata kanteen tutkimatta jättäminen. Käytännössä asiaa ei asianosaiseksi pyrkivän tahon oikeudenkäyntikelpoisuuden puuttumisen vuoksi kuitenkaan jätetä tutkimatta, vaan tuomioistuimen tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin laillisen edustajan saamiseksi oikeudenkäyntiin käyttämään asianosaisen puhevaltaa ja näin korjaamaan puutteen prosessinedellytyksessä.
Vajaavaltaisen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää asiasta riippuen joko edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen henkilöä koskevassa riita-asiassa hänen puhevaltaansa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu laillinen edustaja (esimerkiksi lastenvalvoja).
Vajaavaltaisella henkilölläkin on tietyissä asioissa oikeudenkäyntikelpoisuus eli oikeus käyttää itse puhevaltaansa oikeudenkäynnissä. Vajaavaltainen voi ensinnäkin käyttää itse puhevaltaansa riita-asioissa, jotka koskevat varallisuutta, jota hänellä on oikeus vallita. Toiseksi vajaavaltainen voi käyttää itse puhevaltaa asioissa, jotka koskevat oikeustoimia, joita hänellä on oikeus itsenäisesti tehdä. Kolmanneksi vajaavaltainen voi käyttää itse puhevaltaansa asioissa, jotka koskevat hänen henkilöään (esimerkiksi isyyttä koskevissa asioissa), jos hän on täysi-ikäinen ja kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäisellä on itsenäinen puhevalta henkilöään koskevissa asioissa, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Näissä asioissa alaikäisen huoltajalla tai lakimääräisellä edustajalla on kuitenkin alaikäisen lisäksi puhevalta.
Täysi-ikäisen henkilön, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on julistettu vajaavaltaiseksi, puhevaltaa käyttää edunvalvoja. Edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen tehtäviinsä. Edunvalvojalla ja hänen päämiehellään on tältä osin rinnakkainen puhevalta. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on kuitenkin ratkaiseva edellyttäen, että hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Edunvalvojalla on oikeus käyttää yksin päämiehensä puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää. Tuomioistuin voi kuulla vajaavaltaisen edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa sellaisessakin asiassa, jossa vajaavaltaisella on oikeus itse yksin käyttää puhevaltaansa, jos kuuleminen vajaavaltaisen edun kannalta katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kuulemisen ollessa kyseessä kuultava ei kuitenkaan käytä vajaavaltaisen asianosaisen puhevaltaa, vaan hän antaa vain tietoja.
Edunvalvoja voidaan myös määrätä pelkästään oikeudenkäyntiä varten. Jos asianosainen sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä tai jos asianosaisen edunvalvoja on esteellisyyden vuoksi tai muusta syystä estynyt käyttämästä siinä puhevaltaa, tuomioistuin, jossa oikeudenkäynti on vireillä, voi viran puolesta määrätä asianosaiselle edunvalvojan oikeudenkäyntiä varten. Edunvalvojan määräämisen tarkoituksena on luoda edellytykset sille, että oikeudenkäynti voisi päättyä asiallisesti oikeaan tulokseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa