Jos viranomainen on tehnyt mielestäsi lainvastaisen päätöksen, voit hakea päätökseen muutosta valittamalla tai vaatimalla oikaisua. Kansalaisen valitusoikeus perustuu lakiin, ja lähes kaikki niin valtion kuin kunnankin viranomaisen päätökset ovat valituskelpoisia. Yleisimmät valituslajit ovat kunnallisvalitus ja hallintovalitus. Joissain päätöksissä ensisijainen muutoksenhaku on oikaisuvaatimus. Näissä tapauksissa valitustie aukeaa vasta oikaisuvaatimuksen käsittelyn jälkeen.

Tarkista ensin, että saamasi päätös on valituskelpoinen

Lähes kaikki viranomaisten päätökset ovat valituskelpoisia. Osaa päätöksistä koskee kuitenkin oikaisuvaatimuksen teon ensisijaisuus. Lisäksi tietyt päätöstyypit, kuten viranomaisen sisäiset ohjeet ja määräykset, eivät ole valituskelpoisia. Valituskelpoisissa päätöksissä on liitteenä valitusosoitus, jossa kerrotaan, miten ja kenelle asiasta voi valittaa.

Kunnanhallituksen, kunnan lautakunnan tai kunnan muun toimielimen tekemiin päätöksiin on ensisijaisesti vaadittava oikaisua. Vasta, jos oikaisuvaatimus ei menesty, voi asiasta tehdä kunnallisvalituksen. Sen sijaan kunnanvaltuuston päätöksistä tehdään suoraan kunnallisvalitus.

Hallintovalitus tehdään valtion viranomaisen päätöksestä. Kirkon hallintoelimen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirkollisvalituksen, joka muiden valitusten tapaan käsitellään hallinto-oikeudessa. Valtioneuvoston päätöksistä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus antaa sinulle perusopastusta valituksen tekemiseen. Yksityiskohtaisempaa apua voi ostaa asianajo- tai lakiasiaintoimistoista. 

Valituskirjelmän sisältö ja muut vaatimukset

Valituskirjelmää koskevat tietyt muotovaatimukset. Lakisääteinen valitusaika on 30 päivää, joka lasketaan päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivä riippuu siitä, onko päätös toimitettu postitse vai sähköisesti. Jos päätös on toimitettu postin välityksellä, on tiedoksisaantipäivä seitsemäs päivä päätöksen postittamisesta. Jos taas olet antanut luvan sähköiseen asiointiin, katsotaan tiedoksisaantipäiväksi kolmas päivä sen jälkeen, kun viesti on sähköisesti sinulle lähetetty.

Valitus tehdään aina kirjallisesti, mutta itse valituksen teksti on vapaamuotoinen. Valituskirjelmää koskevat tietyt sisällölliset vaatimukset. Valituksessa on ilmoitettava:

1. Valituksen kohteena oleva päätös
2. Se, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta sekä ne muutokset, joita päätöksessä vaaditaan tehtäväksi
3. Näiden vaatimusten perustelut sekä
4. Selvitys valitusoikeuden perusteista, jos päätös ei kohdistu valittajaan. 
5. Lisäksi valituksessa on aina ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. 

Tällainen neljännessä kohdassa tarkoitettu selvitys voi esimerkiksi olla valtakirja asianomaiselta. Tämä koskee siis ainoastaan tilanteita, joissa teet valituksen jonkun toisen henkilön puolesta. Asianajajat sekä julkiset oikeusavustajat ovat kuitenkin vapautettuja tästä selvityksestä. Valituksessa on ilmoitettava yhteystietosi, joita ovat nimesi, postiosoitteesi sekä kotikuntasi. Lisäksi sinun on ilmoitettava puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, jotta viranomainen saa sinuun tarvittaessa yhteyden.

Jos toimitat valituksen postitse, se on allekirjoitettava. Sähköisesti jätettävää valitusta ei tarvitse allekirjoittaa.

Lisäksi valitukseen on liitettävä laissa edellytetyt asiakirjat. Näitä asiakirjoja ovat seuraavat:

1. Joko alkuperäinen versio tai kopio siitä päätöksestä, johon haet muutosta
2. Tieto siitä, milloin olet saanut päätöksen tiedoksi sekä
3. Muut valitukseen mahdollisesti liittyvät asiakirjat.

Mihin toimitan valituksen?

Valitus toimitetaan paikalliselle hallinto-oikeudelle postitse, sähköpostitse tai faksina. Hallinto-oikeuksia on Suomessa yhteensä seitsemän, ja ne toimivat alueellisesti. Suomen hallinto-oikeudet noudattavat seuraavaa jakoa:

1. Helsingin hallinto-oikeus
2. Hämeenlinnan hallinto-oikeus
3. Itä-Suomen hallinto-oikeus
4. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
5. Turun hallinto-oikeus
6. Vaasan hallinto-oikeus
   Lisäksi Ahvenanmaalla toimii oma hallintotuomioistuin.

Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa

Kun valitus on toimitettu hallintotuomioistuimeen, se käsittelee valituksen. Hallinto-oikeus voi kumota viranomaisen päätöksen tai palauttaa sen uudelleen ratkaistavaksi, jos se katsoo viranomaisen toimineen virheellisesti tai lainvastaisesti. Tällöin valituksesi on hyväksytty, ja saat ratkaisusta tiedon kirjallisesti.

Mikäli hallinto-oikeus katsoo, ettei viranomainen ole menetellyt lainvastaisesti, se hylkää valituksesi. Tällöin päätöksen lopussa on valitusosoitus sekä ohjeet valituksen tekemiseen, joiden mukaan voit jatkaa valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jos olet tyytymätön viranomaisen toimintaan, etkä halua valittaa asiasta edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, voit tehdä viranomaisen toiminnasta myös kantelun.

Hallinto-oikeudessa tehtävistä päätöksistä peritään oikeudenkäyntimaksu, joka tarkastetaan vuosittain. Vuonna 2020 oikeudenkäyntimaksu Suomen hallinto-oikeuksissa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa päätöstä valittajan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Yhteenveto

• Kansalaisilla on lakiin perustuva oikeus valittaa viranomaisen lainvastaisesta päätöksestä. 
• Kaikki viranomaisten, valtion tai kunnan, päätökset ovat valituskelpoisia.
• Lähtökohtaisesti valituksella yritetään saada muutos tai oikaisu päätökseen. 
• Osaa päätöksistä voi koskea oikaisuvaatimuksen teon ensisijaisuus. On myös päätöstyyppejä, kuten viranomaisten sisäiset ohjeet ja määräykset, jotka eivät ole valituskelpoisia.
• Toimielimien tekemiin päätöksiin haetaan ensisijaisesti oikaisua, ja vasta kun oikaisuvaatimus ei menesty, voidaan asiasta tehdä kunnallisvalitus. Kunnanvaltuuston päätöksistä tehdään suoraan kunnallisvalitus.
• Muita valitustyyppejä ovat hallintovalitus, joka tehdään valtion viranomaisen päätöksestä, ja kirkollisvalitus, joka tehdään, kun ollaan tyytymättömiä kirkon hallintoelimen päätökseen.
• Valitusaikaa on 30 päivää alkaen päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätös toimitetaan postitse, tiedoksisaantipäivä on seitsemäs päivä postittamisesta, ja jos päätös toimitetaan sähköisesti esim. sähköisen asioinnin kautta, tiedoksisaantipäivä on kolmas päivä viestin lähettämisestä.
• Valituksia koskevat muotovaatimukset; se tulee tehdä kirjallisesti ja sisällön tulee luetella valituksen kohteena oleva päätös, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta sekä muutoksen, jota vaaditaan tehtäväksi, vaatimusten perustelut, selvitys valitusoikeuden perusteista mikäli päätös ei kohdistu valittajaan sekä valittajan nimi ja yhteystiedot. Postitettava valitus on allekirjoitettava, ja sähköistä ei tarvitse allekirjoittaa. 
• Valitukseen on liitettävä myös seuraavat asiakirjat: alkuperäinen versio tai kopio päätöksestä, johon haetaan muutosta, tieto siitä, milloin päätös on tullut tiedoksi sekä muut valitukseen mahdollisesti liittyvät asiakirjat. 
• Valitus toimitaan paikalliselle hallinto-oikeudelle postin kautta, sähköpostilla tai faksilla. Hallintotuomioistuin käsittelee valituksen.

Summary in English

• Citizens have a statutory right to appeal against an unlawful decision made by an authority. All decisions by authorities, whether at the state or municipal level, are appealable. The primary purpose of an appeal is to seek a change or correction in the decision. Some decisions may require a prior request for rectification. There are also types of decisions, such as internal guidelines and directives of authorities, that are not subject to appeal.
• Decisions made by institutions are primarily subject to requests for rectification, and only when the request for rectification is unsuccessful can a municipal complaint be made. Municipal decisions by the municipal council can be directly appealed through a municipal complaint. Other types of appeals include administrative appeals, which are made against decisions by state authorities, and ecclesiastical appeals, which are made when dissatisfied with a decision by the church administrative body.
• The appeal period is 30 days from the date of receiving the decision. If the decision is delivered by mail, the date of receipt is considered the seventh day after mailing. If the decision is delivered electronically, for example, through electronic services, the date of receipt is considered the third day after the message was sent.
• Appeals are subject to formal requirements; they must be made in writing and include the following information: the decision being appealed, the specific points of the decision that are being challenged, the changes sought, the reasons for the demands, a statement of the grounds for the right to appeal if the decision does not concern the appellant directly, and the name and contact information of the appellant. A mailed appeal must be signed, while an electronic appeal does not require a signature.
• The appeal must also include the following documents: the original or a copy of the decision being appealed, information about when the decision was received, and any other relevant documents related to the appeal.
• The appeal is submitted to the local administrative court by mail, email, or fax. The administrative court handles the appeal.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miksi kaikki päätökset eivät ole valituskelpoisia? Eikö se ole lainvastaista?

Lähes kaikista viranomaisen tekemistä päätöksistä, jotka koskevat yksilöä, voi valittaa. Valituskelvottomat päätökset ovat lähinnä viranomaisten sisäisiä ohjeita ja määräyksiä. Käytettävissä ovat lisäksi ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joilla selvästi virheellisiä tuomioita voidaan korjata. Ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja ovat tuomiokantelu, tuomiopurku sekä menetetyn määräajan palauttaminen. Siispä mikäli kaikki valitustiet on jo käytetty, löytyy lainsäädännöstä keinot selvästi virheellisten tuomioiden purkuun.

2. Kuinka paljon valittaminen maksaa?

Valitus tehdään hallinto-oikeuteen, ja hallinto-oikeudessa tehtävistä päätöksistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Tämä maksu vuonna 2020 on 260 euroa. Summa tarkistetaan vuosittain. Huomaathan, että jos valituksesi menestyy, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Tällöin valittaminen on maksutonta.

3. Olen tyytymätön viranomaisen toimintaan. Voinko valittaa hänen toiminnastaan?

Valittaa voi viranomaisen antamasta päätöksestä. Jos olet tyytymätön saamaasi päätökseen, voit valittaa siitä. Jos tyytymättömyytesi kuitenkin koskee viranomaisen toimintaa yleisemmin, voit tehdä asiasta kantelun. Kantelusta voit lukea lisää täältä (linkki kantelutekstiin). 

4. Mistä tiedän, teenkö kunnallisvalituksen vai hallintovalituksen?

Valittajan kannalta ei ole niin olennaista tietää, kumman lajisen valituksen teet. Hallinto-oikeus käsittelee asian hallinto- tai kunnallisvalituksena viran puolesta, ja noudattaa viran puolesta kutakin valituslajia koskevia säännöksiä. Olennaista on tehdä valitus 30 päivän kuluessa ja sisällyttää siihen edellä mainitut, laissa määritellyt tiedot. 

Aiheesta muualla

• Kuinka valitetaan hallinto-oikeuteen? (Tuomioistuinlaitos)
• Valituksen tekeminen hallinto-oikeudelle (Suomi.fi)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (Finlex)