Minilex - Lakipuhelin

Miten osakeyhtiön osakepääoman korottaminen tehdään?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Osakeyhtiön elinkaaren aikana yhtiön kohdalle sattuu usein hyviä ja huonoja aikoja. Näitä tasapainottamaan ja velkojien oikeuksien toteutumista vahvistamaan on osakeyhtiöllä oltava jatkuvasti hallussaan laissa määritellyn suuruinen osakepääoma. Yksityisen osakeyhtiön tapauksessa vähimmäisosakepääoman on oltava 2500e ja julkisen osakeyhtiön tapauksessa 80000e. On tyypillistä, että loput yhtiön liikkeelle laskemien osakkeiden merkintähinnoista sijoitetaan niin sanottuun sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan, josta ne voidaankin niin halutessa luovuttaa yhtiön omistajille siinä, missä yhtiön liiketoiminnassaan ansaitsema voittokin. Toisinaan voi käydä kuitenkin niin, että yhtiön osakepääoma pääsee laskemaan liian alas, tai sille muuten halutaan saada enemmän puskuria. Tällöin kyseeseen voi tulla osakepääoman korotus, eli rahastokorotus. Toinen vaihtoehto on yksinkertaisesti luovutettavien osakkeiden merkintähinnan maksaminen osakepääomaan.

Osakeyhtiön osakepääomaa on siis mahdollista korottaa. Osakepääoman korottaminen tapahtuu joko merkitsemällä osakkeista taikka optio-oikeuksista tai muista erityisistä oikeuksista maksettava merkintähinta kokonaan tai osittain osakepääomaan tarkemmin määritellyllä tavalla. Osakeannin tai osakeyhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisen yhteydessähän voidaan päättää, että sijoitetaanko osakkeiden merkinnästä saatavat varat sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan vai osakepääomaan vai kenties molempiin. Usein sijoitettu vapaan pääoman rahasto on suositumpi kohde maksaa merkintähinta, sillä osakepääoman "purkaminen" eli varallisuuden siirtäminen pois sieltä on aina monimutkaisempaa kuin vapaan oman pääoman rahastoista.

Osakkeiden tai optio-oikeuksien merkintähinnan muodossa yhtiölle kanavoituvan ulkoisen rahoituksen hankkimisen lisäksi osakepääomaa on mahdollista korottaa myös siirtämällä osakepääomaan varoja vapaasta omasta pääomasta (rahastokorotus). Tällöin siis mikään yhtiön oma tai sen liikkeelle laskema osake ei vaihda omistajaa, eikä yhtiöön tule lainkaan uutta rahaa. Kyseessä on vain yhtiön olemassa olevien rahastojen uudelleenjärjestäminen. Sijoitetun vapaan pääoman rahastothan kasvavat esimerkiksi sitä mukaa kun yhtiö tekee voittoa, mikäli yhtiö ei jaa kaikkea voittoa osinkoina omistajilleen. Käytännössä siis tilanne, jossa osakepääoman määrä on niukahko ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot taas pullistelevat yli äyräiden on mahdollinen. Tällöin rahastokorotus on käytännössä ainoa tilanteen tasapainottaja.

Osakepääomaa on mahdollista korottaa myös merkitsemällä osakepääomaan sellaisia varoja, jotka muuten kuin osakkeita tai optio-oikeuksia merkitsemällä sijoitetaan yhtiöön sillä edellytyksellä, että nämä sijoitukset merkitään osaksi osakepääomaa (osakepääomasijoitus). Kyseessä on siis käytännössä usein yhtiön omistajien yhtiölle tekemä oman pääoman ehtoinen, mutta vastikkeeton sijoitus, jolla yhtiön omaa pääomaa saadaan aidosti vahvistettua, mutta itse omistussuhteisiin ei haluta puuttua. Omistussuhteet saadaan pysymään samoina myös merkitsemällä osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa, mutta usein tässä ei välttämättä ole mieltä, sillä kuitenkin kaikki osakkeenomistajat tulevat saamaan saman määrään osinkoa kuin aikaisemmin, ainoastaan osingon määrä osaketta kohden laskee.

Yhtiökokous päättää osakeannin ja optio-oikeuksien antamisen yhteydessä merkintähinnan kirjaamisesta osakepääoman korotukseksi. Myös osakepääoman korotuksesta rahastokorotuksella päättää yhtiökokous. Osakepääomasijoitukseen perustuvasta osakepääoman korottamisesta päättäminen kuuluu puolestaan yhtiön hallituksen toimivaltaan. Osakepääoman korotus on ilmoitettava rekisteröitäväksi, koska korotus voi olla olennaista tietoa yhtiön velkojille ja yhteistyökumppaneille, jotka arvioivat yhtiön vakavaraisuutta. Osakepääoma katsotaan korotetuksi sen jälkeen, kun korotus on rekisteröity. Lisätietoja aiheesta saat soittamalla lakipuhelimeen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]