- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asianosaisen puolesta oikeudenkäynnissä voi toimia hänen edustajansa. Edustaja tarvitsee tällöin valtuuden eli prosessilegitimaation, jotta hän voi toimia asianosaisen puolesta. Edustajan valtuus toimia asianosaisen edustajana voi perustua joko suoraan lain säännökseen, viranomaiseen määräykseen tai asianosaisen itsensä esittämään tahdonilmaisuun.
Suoraan lain perusteella toimivasta edustajasta käytetään nimitystä lakimääräinen edustaja. Edustaja toimii lain perusteella silloin, kun asianosainen ei itse ole oikeudenkäyntikelpoinen vajaavaltaisuuden tai alaikäisyyden vuoksi. Myös oikeushenkilö tarvitsee aina edustajakseen luonnollisen henkilön. Edustajan valtuutus toimia asiassa perustuu siis lakiin eikä asianosaisen tahtoon. Alaikäinen tai täysi-ikäinen vajaavaltainen ei toisaalta pystyisi itse valtuuttamaan ketään edustajakseen, koska molemmilta puuttuu oikeudenkäyntikelpoisuus. Täysi-ikäisen vajaavaltaisen edustajana toimii edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen edustajana toimivat lähtökohtaisesti hänen vanhempansa. Lapsella voi myös olla lisäksi erillinen edunvalvoja, joka huolehtii hänen varallisuudestaan.
Oikeushenkilö ei myöskään pysty edustamaan itse itseään, vaan se tarvitsee aina edustajakseen ihmisen. Yleensä oikeushenkilön, esimerkiksi osakeyhtiön, hallitus toimii oikeushenkilön lakimääräisenä edustajana. Käytännössä hallitus tai muu päättävä toimielin valtuuttaa erillisen asiamiehen edustamaan oikeushenkilöä.
Tuomioistuin voi myös määrätä henkilölle edunvalvojan silloin, kun asianosainen on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan myös silloin, kun asianosaisen oma edunvalvoja ei pysty esteellisyyden tai muun syyn vuoksi toimimaan asianosaisen edustajana kyseisessä asiassa. Tällainen, tuomioistuimen määräämä edunvalvoja, toimii siis asianosaisen edunvalvojana ainoastaan oikeudenkäynnin ajan. Mikäli asianosainen ei kykene valvomaan etujaan, voi lakimieheltä tarvittaessa kysyä neuvoa esimerkiksi siihen, mitä hänen läheisensä voivat asian hyväksi tehdä.
Edustajan valtuus voi perustua myös asianosaisen tahdonilmaisuun. Oikeudenkäyntikelpoinen asianosainen voi siis valtuuttaa asiamiehen edustajakseen oikeudenkäyntiin. Tällöin edustajasta käytetään usein nimitystä oikeudenkäyntiasiamies. Hän tarvitsee asianosaiselta oikeudenkäyntivaltuutuksen edustaakseen asianosaista oikeudenkäynnissä.
Prosessilegitimaatio tarkoittaa siis käytännössä edustajan valtuutta ja kelpoisuutta toimia asianosaisen puolesta oikeudenkäynnissä. Vajaavaltaiseksi julistetun, alaikäisen ja oikeushenkilön kohdalla edustajan valtuus perustuu suoraan lakiin. Tällä tavalla valtuuden saanut edustaja voi kuitenkin valtuuttaa vielä erillisen oikeudenkäyntiasiamiehen hoitamaan asiaa. Asianosaisen kannattaa perehtyä omassa asiassaan käsillä olevan valtuutuksen muotoon, jotta hänen edustamisensa tapahtuu oikein. Tarvittaessa lakimies voi auttaa varmistamaan, että asianosaisella on oikeanlainen edustaja ja antaa neuvoja siitä, miten asiassa kannattaa edetä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa