Jotta voit valittaa viranomaisen tekemästä päätöksestä, tulee päätöksen olla valituskelpoinen. Valituskelpoisissa päätöksissä on liitteenä valitusosoitus, jossa kerrotaan mihin ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Valitus tehdään yleensä hallinto-oikeuteen, mutta joissain asioissa tulee valitus tehdä sille viranomaiselle, joka asian on alun perinkin ratkaissut. Valitusta valtion viranomaisen päätöksestä kutsutaan hallintovalitukseksi, kunnan viranomaispäätökset ovat puolestaan kunnallisvalituksia.

Onko saamasi päätös valituskelpoinen?

Kansalaisen valitusoikeus perustuu lakiin, ja siksi lähes kaikkiin viranomaisen tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta. Jos uskot, että tehty päätös on virheellinen, voit hakea muutosta asiaan oikaisuvaatimuksella tai valittamalla. Valinta oikaisuvaatimuksen ja valituksen välillä riippuu siitä, millaisesta asiasta on kyse. Jos taas uskot viranomaisen toimineen lainvastaisesti, on suojanasi kantelun tekeminen.

Valituskelpoisia päätöksiä ovat niin päätökset yleisistä asioista kuin yksittäisiä ihmisiäkin koskevat päätökset. Valittaa voi siis esimerkiksi turvapaikkapäätöksestä (yksittäistä ihmistä koskeva päätös) kuin myös kunnan budjettiratkaisuista (yleinen, kuntalaisia yhteisesti koskeva asia). Päätöksen liitteenä on yleensä valitusosoitus, joka tarkoittaa tietoa siitä, miten ja kenelle tästä nimenomaisesta päätöksestä voi valittaa. Jos tätä valitusosoitetta ei ole päätöksen liitteenä, on sinulla oikeus saada nämä tiedot päätöksen tehneeltä viranomaiselta. 

Jos asiaan on mahdollista hakea muutosta oikaisuvaatimuksella, on asiaan yleensä ensisijaisesti haettava oikaisua. Vasta, jos oikaisuvaatimus ei muuta päätöstä, voi asiasta tehdä valituksen. Oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallituksen, lautakunnan tai muun toimielimen päätöksestä. Voit tehdä oikaisuvaatimuksen, jos olet tyytymätön tehtyyn päätökseen. Oikaisuvaatimuksella vaaditaan, että kunnan viranomainen tai toimielin käsittelisi asian uudelleen ja tekisi lainmukaisen tai asiasisällöltään asianmukaisen päätöksen. Oikaisuvaatimus tehdään sille viranomaiselle, joka teki alkuperäisenkin päätöksen. Se on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sait asiasta tiedon.

Pääsääntönä on, että valituskelpoisia ovat päätökset, jotka sisältävät lopullisen asiaratkaisun hallintoasiassa. Valittaa ei voi hallinnon sisäisistä päätöksistä eikä valmistelu- tai toimeenpanopäätöksistä. Myöskään yksityisoikeudellisista, muodoltaan yleisiä ja valmistelua tai teknistä täytäntöönpanoa koskevat päätökset eivät ole yleensä valituskelpoisia.

Päätöksen täytäntöönpano

Hallintopäätösten sanotaan saavan lainvoiman, kun päätökseen ei voi enää hakea muutosta säännönmukaisin muutoksenhakukeinoin. Yleensä päätös saa lainvoiman, kun määräaika oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekoon on päättynyt. Tämä määräaika on oikaisuvaatimuksen kohdalla yleensä 14 päivää ja valituksen kohdalla 30 päivää. 

Valituksen teko vaikuttaa olennaisesti päätöksen täytäntöönpanoon. Jos päätöksestä valitetaan tai siitä tehdään oikaisuvaatimus, päätös saa lainvoiman vasta, kun asia on lopullisesti ratkaistu. Toisin sanoen valittamalla voidaan lykätä päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja siten täytäntöönpanoa. Koska oikeusprosessit ovat maassamme tyypillisesti pitkiä, voi valittaminen lykätä päätöksen täytäntöönpanoa jopa useilla vuosilla. Esimerkiksi turvapaikka-asioista voi valittaa. Mikäli turvapaikanhakija valittaa kielteisestä päätöksestään 30 päivän määräajan sisällä, ottaa hallinto-oikeus Migrin päätöksen käsittelyynsä. Koska asian käsittely on valituksen johdosta yhä kesken, ei henkilöä voida poistaa maasta sinä aikana, kun hallinto-oikeus käsittelee asiaa.

Päätös saa lainvoiman heti, jos siihen ei voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella eikä valittamalla. Kaikki päätökset eivät ole muutoksenhakukelpoisia. Osaan päätöksistä kohdistuu myös erityinen muutoksenhakukielto. Hallintopäätöksen lainvoima ei kuitenkaan täysin estä päätöksen muuttamista tai poistamista.

Erottelu hallinto- ja kunnallisvalituksen välillä

On olennaista tietää, teetkö hallinto- vai kunnallisvalitusta. Hallintovalitukseen sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, kun taas kunnallisvalitukseen sovelletaan kuntalakia. Koska näihin kahteen eri valitustyyppiin sovelletaan eri lakeja, ovat myös niitä koskevat säännökset hieman toisistaan poikkeavia.

Hallintovalitus tehdään valtion viranomaisen päätöksestä. Hallintovalitus on kunnallisvalitusta suppeampi valitustie, sillä sen voi tehdä vain se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Kunnan viranomaisen tekemästä päätöksestä täytyy useimmissa tapauksissa tehdä oikaisuvaatimus. Usein vasta, jos oikaisuvaatimuksesi ei mene läpi, voit tehdä oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä kunnallisvalituksen. Asiaa kuitenkin monimutkaistavat useat erityissäännökset. Myös kunnan viranomaisen päätökseen voi tietyissä poikkeustapauksissa hakea muutosta hallintovalituksella. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaali-, koulu-, terveys-, ympäristö- sekä maankäyttö- ja rakennusalan päätökset. Kunnallisvalituksen voi tehdä paitsi asianosainen, myös kuka tahansa muu kunnan jäsen.

Sekä hallinto- että kunnallisvalitus tehdään alueelliselle hallintotuomioistuimelle. Hallintotuomioistuimen antamaan päätökseen haetaan edelleen muutosta jatkovalituksella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi useiden erityissäännösten nojalla on järjestetty muutoksenhakumenettelyjä, joilla haetaan muutosta tiettyihin, rajattuihin asioihin. Esimerkiksi verotusta ja rakentamista koskevat omat erityissäännökset. Myös kirkollisvalituksesta säännellään erikseen. Kaikkien asioiden kohdalla valituslajia ei laeissa ole määritelty yksiselitteisesti.

Valituksen tekeminen

Valitus tehdään aina kirjallisena, ja sen tulee täyttää tietyt muotoseikat. Itse teksti on kuitenkin vapaamuotoinen. Valitukseen on sisällytettävä seuraavat asiat:

1. Mitä päätöstä valitus koskee
2. Mihin kohtaan tätä päätöstä vaadit muutosta ja minkälaista muutosta vaadit
3. Miksi tämä päätös on mielestäsi lainvastainen tai sisällöllisesti virheellinen
4. Mihin valitusoikeutesi perustuu, jos tämä päätös ei kohdistu sinuun (esimerkiksi valtakirja asianosaiselta, jos teet valituksen jonkun toisen puolesta) ja
5. Valittajan nimi, postiosoite, kotikunta, puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite.

Lisäksi paperisena tehty valitus on allekirjoitettava joko sinun tai mahdollisen asiamiehesi toimesta. Sähköisesti tehtyä valitusta ei tarvitse allekirjoittaa. Asianajajat sekä julkiset oikeusavustajat ovat yleensä vapautettuja kolmannessa kohdassa tarkoitetusta selvityksestä.

Valitukseen on liitettävä myös laissa mainitut liitteet. Nämä liitteet ovat seuraavat:

1. Päätös, johon haet muutosta (alkuperäinen tai kopio)
2. Tieto siitä, milloin olet saanut päätöksen tiedoksi sekä
3. Muut mahdolliset valitukseesi liittyvät asiakirjat.

Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuteen sähköpostitse, faksina taikka postitse hallinto-oikeuden kirjaamoon. Kun valitus on toimitettu hallinto-oikeuteen, se pyytää lausunnon siltä viranomaiselta, joka teki alkuperäisen päätöksen. Lisäksi hallinto-oikeus hankkii muut asian ratkaisuun tarvitsemansa asiakirjat. Kun viranomainen on antanut lausuntonsa hallinto-oikeudelle, varaa hallinto-oikeus vielä valittajalle oikeuden esittää asiasta oman näkemyksensä. 

Sekä hallinto- että kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Huomioithan kuitenkin, että oikaisuvaatimus on erillinen asia valittamisesta. Tämä mahdollinen oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sait päätöksestä tiedon. Tiedoksisaantipäivä on seitsemäs päivä siitä, kun päätös on postitettu. Mikäli asiakirja on toimitettu sähköisesti, on tiedoksisaantipäivä kolmas päivä sen jälkeen, kun tiedoksianto lähetettiin sähköisesti.

Käsittely hallinto-oikeuksissa on pääosin kirjallista, mutta suullinen kuuleminen voidaan järjestää tarpeen niin vaatiessa. Mikäli ulkopuolisten asiantuntijoiden kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi, voidaan oikeudenkäyntiin pyytää tällaisia asiantuntijoita. Lisäksi hallinto-oikeus tekee tarvittaessa katselmuksia, joka tarkoittaa sitä, että hallinto-oikeus käy itse paikan päällä tutustumassa olosuhteisiin. Katselmukset ovat varsin tavallisia esimerkiksi ympäristöasioita koskien.

Lopulta hallinto-oikeus ratkaisee, oliko päätös, jota valitus koskee lainmukainen vai ei. Ratkaisu voi olla esimerkiksi virheellisen päätöksen kumoaminen tai sen määrääminen uudelleenkäsittelyyn. Kun päätös on annettu, hallinto-oikeus lähettää päätöksensä kirjallisesti valittajalle sekä tiedoksi sille viranomaiselle, jonka toimintaa valitus on koskenut. Jos päätös valitukseesi on hylkäävä, on päätöksen lopussa valitusosoite sekä ohjeet uuden valituksen tekoon. Tällainen jatkovalitus toimitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Asian käsittely hallinto-oikeudessa voi viedä useita kuukausia, jopa vuoden. Asianosaisella on kuitenkin oikeus tiedustella asian käsittelyn etenemistä sitä käsittelevältä hallinto-oikeudelta. 

Viranomaisella on lainmukainen neuvontavelvollisuus, joka koskee myös valittamista. Neuvonta on lähtökohtaisesti maksutonta. Mikäli valitusasia ei kuulu sen viranomaisen toimialaan, johon olet ottanut yhteyttä, tulee viranomaisen ohjata neuvonta-avun tarpeessa oleva toimivaltaisen viranomaisen luo. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valituksissa neuvontaa antavat erityiset viranomaiset potilasasiamies sekä sosiaaliasiamies, joiden palvelut ovat kansalaisille maksuttomia. Sosiaaliasiamiehet toimivat kunnallisesti, potilasasiamiehet puolestaan terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lisäksi asianajajat tarjoavat maksullista apua valituksen tekoon. Vähävaraisilla on mahdollisuus saada valtion oikeusapua, joka on ainakin osin maksutonta.

Yhteenveto

• Sillä kansalaisen valitusoikeus perustuu lakiin, lähes kaikkiin viranomaisen tekemiin päätöksiin voi hakea muutosta.
• Jos tehty päätös on mielestäsi virheellinen, voit suorittaa oikaisuvaatimuksen tai valituksen; valinta kahden välillä riippuu siitä, mistä asiasta on kyse. Jos uskot viranomaisen toimineen lainvastaisesti, tulee tehdä kantelu.
• Valituksen aiheita voivat olla yksityishenkilöitä koskevat päätökset tai päätökset yleisistä asioista. Päätöksen liitteenä löytyy yleensä valitusosoitus, josta näkee miten ja kenelle valittaa. Jos tieto ei löydy liitteenä, päätöksen tehnyt viranomainen on velvoitettu kertomaan nämä tiedot.
• Oikaisuvaatimus on yleensä ensimmäinen toimenpide ennen valitusta. Oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallituksen, lautakunnan tai muun toimielimen päätöksestä, ja sillä vaaditaan asian uudelleenkäsittelyä.
• Oikaisuvaatimus, kuten valitus, tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Se on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tieto päätöksestä on tullut.
• Päätös on lainvoimainen, kun siihen ei voi hakea enää muutosta; yleensä se on silloin, kun määräaika oikaisuvaatimukseen tai valituksen tekoon on päättynyt. Tämä on joko 14 päivää tai valituksen kanssa 30 päivää. Jos päätökseen ei voi vaikuttaa, se on heti lainvoimainen.
• Valituksen käsittelyn aikana ei yleensä voi panna täyttöön päätöstä. Esimerkiksi turvapaikka-asioista valittaessa, hallinto-oikeus ottaa Migrin päätöksen käsittelyyn. Käsittelyn ollessa yhä kesken, henkilöä ei voida poistaa maasta.
• Eri valitustyyppiin sovelletaan eri lakeja; on tärkeätä tietää, tekeekö hallinto- vai kunnallisvalitusta. Hallintovalitus tehdään valtion viranomaisen päätöksestä kun kunnallisvalitus koskee kunnan päätöksiä ja suunnitelmia. Molempia käsittelee hallintotuomioistuin.
• Valitus tulee tehdä kirjallisena ja sen tulee sisältää tietyt muotoseikat; mitä päätöstä valitus koskee, mihin kohtaa tätä päätöstä vaaditaan muutosta ja minkälaista muutosta vaaditaan, perusteet päätöksen lainvastaisuudelle tai sisällön virheellisyydelle, valitusoikeuden perusta sekä valittajan yhteystiedot. Paperinen valitus tulee allekirjoittaa, sähköistä ei tarvitse.
• Valitukseen tulee myös liittää liitteinä päätös, johon haetaan muutosta, tieto siitä, milloin päätös on saatu tiedoksi sekä muut mahdolliset valitukseen liittyvät asiakirjat.
• Asian käsittely voi kestää jopa vuoden. Asianosaisella on oikeus kuitenkin tiedustella asian käsittelyn etenemistä hallinto-oikeudelta. Viranomaisilla on neuvontavelvollisuus, joka koskee myös valittamista.

Summary in English

• With the right of citizen appeal based on the law, almost all decisions made by authorities can be challenged.
• If you believe that a decision is incorrect, you can file a request for rectification or an appeal; the choice between the two depends on the matter at hand. If you believe that the authority has acted unlawfully, a complaint should be made.
• Appeals can concern decisions affecting individuals or decisions concerning public matters. Usually, the decision will include information on how and to whom an appeal can be made. If this information is not included, the authority that made the decision is obligated to provide these details.
• A request for rectification is typically the first step before an appeal. It is made regarding a decision by the municipal council, board, or other body, and it demands a reevaluation of the matter.
• Both requests for rectification and appeals are made to the authority that made the decision. They must be submitted within 14 days from the date you received information about the decision.
• A decision becomes legally binding when it can no longer be appealed; typically, this occurs when the deadline for filing a request for rectification or appeal has expired. The deadline is usually 14 days, or with an appeal, 30 days. If the decision cannot be influenced, it becomes legally binding immediately.
• During the processing of an appeal, the decision is usually not enforceable. For example, in asylum cases, the administrative court reviews the decision made by the Immigration Service (Migri). While the processing is ongoing, a person cannot be deported from the country.
• Different laws apply to different types of appeals; it is important to know whether it is an administrative or municipal appeal. An administrative appeal is made against a decision by a state authority, while a municipal appeal concerns decisions and plans by the municipality. Both are handled by the administrative court.
• An appeal must be submitted in writing and include certain formalities: the decision being appealed, the specific part of the decision for which a change is requested, the type of change being sought, the grounds for alleging the unlawfulness or incorrectness of the decision, the basis for the right to appeal, and the contact information of the appellant. A physical appeal should be signed, while an electronic one is not required to be.
• The appeal should also include attachments such as the decision being appealed, information on when the decision was received, and any other relevant documents related to the appeal.
• The processing of a case can take up to a year. However, parties to the case have the right to inquire about the progress of the case from the administrative court. Authorities have an obligation to provide guidance, which also applies to the appeal process.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Sain viranomaiselta päätöksen asiassa, mutten ole varma, onko päätös valituskelpoinen. Mitä teen?

Viranomaisten tekemät hallintopäätökset ovat pääsääntöisesti valituskelpoisia. Lue huolella saamasi päätös, ja tarkista, onko liitteenä valitusosoitusta. Valitusosoituksessa kerrotaan, kenelle ja miten voit asiasta valittaa. Mikäli valitusosoitusta ei ole päätöksen liitteenä, ota yhteys päätöksen tehneeseen viranomaiseen ja tiedustele valitusmahdollisuuksia asiassa.

2. Kotikunnassani on tehty päätös, johon olen tyytymätön. Mistä tiedän, tuleeko minun tehdä oikaisuvaatimus vai valitus?

Nyrkkisääntönä on, että oikaisuvaatimus voidaan tehdä kunnan viranomaisen, viranhaltijan tai kunnallisen toimielimen päätöksestä. Muissa asioissa muutoksenhakureittinä on ensisijaisesti valitus. Tarkista tehty päätös. Päätöksessä on yleensä ilmoitettu, miten päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta.

3. Maksaako valituksen tekeminen?

Valituksen teko on kansalaiselle lähtökohtaisesti maksutonta. Kuluja voi syntyä, jos palkkaat asianajajan tekemään valitusta puolestasi tai mikäli asia äityy suuremmaksi oikeusriidaksi.

4. Sain 5.6.2020 postissa päätöksen, joka oli päivätty tehdyksi 1.6.2020. Unohduin kuitenkin kesäloman viettoon, ja nyt tänään, 30.6.2020 päätöksestä on vierähtänyt jo 30 päivää. Voinko yhä valittaa asiasta?

Valitusaika on 30 päivää, ja tämä aika luetaan päätöksen tiedoksisaannista. Koska olet saanut päätöksen postissa, katsotaan tiedoksisaantipäiväksi seitsemäs päivä päätöksen postittamisesta, ellei muuta ole näytetty. Voit siis yhä tehdä valituksen asiasta.

5. Valitin päätöksestä, ja olen tyytymätön valituksessa saamaani päätökseen. Voinko ratkaista asian hallintoriidalla?

Et voi. Sen sijaan voit hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, ja mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan, voit valittaa asiasta sinne. Hallintoriita koskee asioita, joista ei voi tai ei olisi voinut valittaa.

Aiheesta muualla

• Kuinka valitetaan hallinto-oikeuteen? (Tuomioistuinlaitos)
• Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen (Suomi.fi)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (Finlex)