- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän ositus tulee kyseeseen silloin, kun vainaja on ollut naimisissa. Tällaisella jäämistöosituksella tarkoitetaan menettelyä, jossa ensiksi kuolleen puolison ja eloonjääneen puolison omaisuus ja varat erotellaan ja jaetaan puolisoiden kesken, jotta saadaan selville mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesään eli kuolleen puolison perillisille. Käytännössä kuolinpesän ositus tehdään usein perunkirjoituksen yhteydessä.
Miksi kuolinpesän ositus tehdään ja keitä osituksen osapuolet ovat?
Avioliittolain mukaan kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, minkä vuoksi puolisoiden omaisuus täytyy ennen perinnönjakoa jakaa osituksessa tasan. Tämä luonnollisesti edellyttää, ettei avio-oikeutta ole poissuljettu avioehtosopimuksen nojalla ja että puolisoilla on avio-oikeus ainakin osaan toistensa omaisuudesta.
Jäämistöosituksessa osituksen osapuolia ovat leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että leski ja kuolinpesä (perilliset) kumpikin saavat puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä.
Mitä kuolinpesän osituksessa tapahtuu?
Leskelle ja vainajan rintaperillisille kuuluvan omaisuuden selvittäminen toteutetaan erottelemalla ja jakamalla puolisoiden omaisuus kahteen osaan sekä määrittelemällä leskelle mahdollisesti kuuluva tasinko. Tasingolla tarkoitetaan omaisuutta, joka maksetaan leskelle kuolinpesästä, jotta kummankin puolison omaisuuden arvo olisi yhtä suuri. Tasinko-oikeus koskee siis niitä tilanteita, joissa ensiksi kuolleen puolison omaisuus on ollut suurempi.
Lesken tasinkoetuoikeus eli tasinkoprivilegi
Eloonjääneen puolison omaisuuden ollessa ensiksi kuolleen puolison omaisuutta suurempi, ei lesken tarvitse luovuttaa omaisuuttaan erotuksen tasaamiseksi, olipa tämän omaisuus kuinka suuri tahansa. Tätä oikeutta kutsutaan lesken tasinkoetuoikeudeksi eli tasinkoprivilegiksi ja se pätee myös silloin, kun osituksen toisena osapuolena ovat puolisoiden yhteiset rintaperilliset. Lesken tulee kuitenkin aina erikseen vedota tähän oikeuteen.
Esimerkki:
Puolisoilla A ja B on kaksi yhteistä lasta, C ja D. A:n omaisuuden arvo on 100 000 euroa ja B:n 60 000 euroa. Puoliso B:n kuollessa ensin, saavat C ja D yhdessä B:ltä jäävän 60 000 euron perinnön, kun taas leski A saa tasinkoprivilegin oikeuttamana pitää 100 000 euron omaisuutensa kokonaisuudessaan.
Jos taas puoliso A kuolee ensin, jaetaan puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus (160 000 euroa) puoliksi, jolloin sekä leski B että lapsien C ja D muodostama kuolinpesä molemmat saavat puolet omaisuuden kokonaismäärästä (80 000 euroa). Näin ollen leski B saa siis tasinkoa 20 000 euroa.
Huomaathan, että niissä tilanteissa, joissa puolisot on tuomittu avioeroon ennen toisen puolison kuolemaa, ei leski voi vedota tasinkoetuoikeuteensa, vaikka ositusta ei olisikaan vielä toimitettu.
Milloin kuolinpesän ositus voidaan tehdä?
Kuolinpesän ositus on toimitettava aina, jos leski tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Toisin kuin elävien puolisoiden kesken tehtävä avioero-ositus, voidaan kuolinpesän ositus toteuttaa vasta sen jälkeen, kun kaikki ne velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa mikäli leski ja vainajan perilliset näin sopivat taikka jos vainajan omaisuus on luovutettu konkurssiin. Tässä yhteydessä on kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että mikäli leski ja perilliset päättävät toimittaa kuolinpesän osituksen ennen vainajan velkojen maksamista, ovat he henkilökohtaisesti vastuussa perittävän ja kuolinpesän veloista.
Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Yhteenveto
- Kuolinpesän ositus tapahtuu, kun puolisoiden omaisuus jaetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken.
- Osituksen osapuolina ovat leski ja ensiksi kuolleen puolison perilliset.
- Tarvittaessa leskelle voidaan määrätä tasinkoa, jotta omaisuuden arvo olisi tasapuolinen.
- Leskellä on tasinkoprivilegi, eli hänellä on oikeus säilyttää omaisuutensa, vaikka se olisi suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison omaisuus.
- Kuolinpesän ositus on suoritettava, kun leski tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Summary in English
- Estate distribution takes place when the property of the spouses is divided among the widow and the deceased spouse's heirs.
- The parties involved in the distribution are the surviving spouse and the heirs of the first deceased spouse.
- If necessary, a compensation payment can be awarded to the surviving spouse to ensure an evenhanded division of assets.
- The surviving spouse has a right to retain their property, even if it exceeds the value of the deceased spouse's property.
- Estate distribution must be carried out when requested by the surviving spouse or the deceased spouse's heir.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Milloin ositus tehdään?
Kuolinpesän ositus tehdään perinnönjakoa ja se on toimitettava aina, jos leski tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Ositus voidaan kuitenkin toteuttaa vasta sitten, kun kuolleen puolison velat on maksettu, ellei leski ja vainajan perilliset näin sovi tai jos vainajan omaisuus on luovutettu konkurssiin.
2. Mitä tarkoittaa tasinko?
Silloin, kun ensiksi kuolleen puolison omaisuus on lesken omaisuutta suurempi, on leskellä oikeus saada erotuksen verran tasinkoa, jotta puolisoiden omaisuus muodostuu yhtä suureksi.
3. Mikä on lesken tasinkoprivilegi eli tasinkoetuoikeus?
Silloin, kun lesken oma omaisuus on ensiksi kuolleen puolison omaisuutta suurempi, ei lesken tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona kuolleen puolison perillisille.
4. Mikä ero on kuolinpesän osituksella ja perinnönjaolla?
Kuolinpesän ositus ja perinnönjako sekoitetaan usein keskenään. Kuolinpesän osituksen tarkoituksena on kuitenkin vain erotella, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä kuolinpesälle eli ensiksi kuolleen puolison perillisille, kun taas perinnönjaossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisten kesken.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kuolinpesän ositus voi tapahtua vasta velkojen maksamisen jälkeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa