- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suuri osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, eli poliisi voi tutkia ja syyttäjä syyttää kyseisistä rikoksista, vaikka asianomistaja ei vaatisi rikoksesta epäillylle rangaistusta. Asianomistajarikokset ovat taas sellaisia rikoksia, jotka poliisi voi ottaa tutkittavakseen vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta. On myös asianomistajarikoksia, esimerkiksi perheväkivalta, joista syyttäjällä on oikeus nostaa syyte yleisen edun nimissä, vaikka asianomistaja ei vaatisikaan rikoksesta epäillylle rangaistusta.
Virallisen syytteen alainen rikos
Rikoksen voidaan katsoa olevan virallisen syytteen alainen, ellei laissa ole jonkin rikoksen osalta säädetty toisin. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa syyttäjä saa nostaa rikoksesta syytteen asianomistajan tahdosta riippumatta. Syyttäjällä on velvollisuus nostaa syyte, kun syytekynnys ylittyy.
Asianomistajarikos
Asianomistajarikos etenee pääsääntöisesti rikosprosessiin vain, jos asianomistaja eli rikoksen uhri sitä vaatii. Mikäli asianomistaja haluaa asianomistajarikoksen tutkittavaksi ja syytettäväksi, on hänen esitettävä syyttämispyyntö eli vaadittava rikoksentekijälle rangaistusta. Asianomistajarikosten osalta esitutkinta on lopetettava, mikäli asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa. Tulee huomata, että peruuttaminen on asianomistajan kannalta lopullinen eikä hänellä ole enää peruuttamisen jälkeen oikeutta esittää saman rikoksen osalta uutta tutkimis- tai syyttämispyyntöä.
Miksi tietyt rikokset ovat säädetty asianomistajarikoksiksi?
Asianomistajarikoksiksi on säädetty rikoksia eri perustein, mutta lähtökohtaisesti merkittävin peruste on rikoksen vähäisyys. Tämän vuoksi asianomistajarikoksiksi on säädetty lievät rikokset, joissa julkinen intressi on vähäinen. Tällaisia asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi lievä pahoinpitely, näpistys, lievä petos sekä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kunnianloukkaus. Lievä pahoinpitely on kuitenkin virallisen syytteen alainen rikos, jos se kohdistuu alaikäiseen uhriin, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään.
Myös rikoksen esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin asianomistajalle aiheuttama vahinko, haitta tai kärsimys on ollut syynä tiettyjen rikosten säätämisessä asianomistajarikoksiksi. Kyseisiä rikoksia ei katsota vähäisiksi, mutta edellä mainittujen syiden vuoksi on katsottu, että asianomistajalla tulee olla oikeus päättää, vaatiiko hän asiassa rangaistusta. Tällaisia asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi seksuaalirikokset sekä tietyt salassapito- ja elinkeinorikokset.
Lisäksi asianomistajarikoksiksi on säädetty rikoksia, joiden seuraamuksia on katsottu mahdolliseksi käsitellä ennemmin tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella. Tällainen tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolinen ratkaisukeino on sovittelu. Sovittelussa voidaan käsitellä sellaisia rikoksia, jotka ottaen huomioon rikoksen laatu ja tekotapa, rikoksesta epäillyn ja asianomistajan keskinäinen suhde sekä muut rikokseen liittyvät seikat voidaan katsoa soveltuvan soviteltavaksi. Laissa ei siis ole nimenomaisesti suljettu sovittelun ulkopuolelle mitään rikosnimikettä tai -tyyppiä. Näin ollen sovittelussa voidaan käsitellä sekä asianomistajarikoksia että virallisen syytteen alaisia rikoksia.
Mitkä rikokset ovat asianomistajarikoksia?
Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi
- näpistys
- kunnianloukkaus
- lievä pahoinpitely (virallisen syytteen alainen, kun kohdistuu alaikäiseen uhriin, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään)
- yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen
- kätkemisrikos
- hallinnan loukkaus
- kotirauhan rikkominen
- lievä kavallus
- luvaton käyttö
- pakottaminen seksuaaliseen tekoon
- pakottaminen sukupuoliyhteyteen
- salakatselu- ja kuuntelu
Edellä mainittu lista ei ole tyhjentävä. Syyteoikeuden voi tarkastaa erikseen kunkin rikoslain luvun osalta erikseen.
Yhteenveto
- Suuri osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia, jolloin syyttäjä voi nostaa syytteen asianomistajan tahdosta riippumatta.
- Asianomistajarikoksia ovat ne rikokset, joita tutkitaan vain, jos asianomistaja vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta.
- Asianomistajarikoksia ovat lievät rikokset, joissa julkinen intressi on vähäinen ja jotka aiheuttavat asianomistajalle vahinkoa, haittaa tai kärsimystä.
- Seksuaalirikokset ja tietyt salassapito- ja elinkeinorikokset ovat myös asianomistajarikoksia.
- Sovittelu on tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolinen ratkaisukeino joissain rikoksissa.
Summary in English
- Many crimes are subject to official prosecution, in which case the prosecutor can bring charges regardless of the will of the person concerned.
- Prosecution crimes are those crimes that are investigated only if the party concerned demands punishment for the suspect.
- Stakeholder crimes are minor crimes in which the public interest is minor and which cause damage, inconvenience or suffering to the stakeholder.
- Sexual crimes and certain confidentiality and commercial crimes are also crimes related to the interested party.
- Mediation is an out-of-court solution in some crimes.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten asianomistajarikoksen käsittely alkaa?
Mikäli olet joutunut rikoksen, niin asianomistajarikoksen kuin virallisen syytteen alaisen rikoksen, uhriksi, tulee asiasta ilmoittaa ensimmäisenä poliisille toimittamalla tapahtuneesta rikosilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä mahdollisimman pian. Ilmoituksen voi tehdä rikospaikalle saapuneelle poliisipartiolle, menemällä paikanpäälle poliisiasemalle tai joissain vähäisissä rikosasioissa internetissä.
2. Voiko rangaistusvaatimuksen perua asianomistajarikoksissa?
Kun asianomistajarikosta ryhdytään selvittämään, poliisi tiedustelee, vaatiiko uhri rikoksen tekijälle rangaistusta. Mikäli uhri jo tässä vaiheessa ilmoittaa, ettei vaadi rangaistusta tai myöhemmin peruu aiemmin esittämänsä vaatimuksen, tulee rikoksen selvittäminen lopettaa. Tulee kuitenkin huomata, että peruuttaminen on asianosaisen kannalta lopullinen. Tämän vuoksi asianosainen ei voi enää myöhemmin asiassa esittää uutta tutkimis- tai syyttämispyyntöä.
Aiheesta muualla
- Oikeudenkäymiskaari (Finlex)
- Rikoslaki (Finlex)
- Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa